Joka neljäs vuosi pidettävät saamelaiskäräjävaalit toimitetaan seuraavan kerran ensi syyskuussa. Ehdokasasettelu päättyy elokuussa, mutta ensimmäiset tyrskyt siitä saatiin jo nyt.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta jätti merkitsemättä vaaliluetteloon 86 siellä edellisissä vaaleissa ollutta. Käräjien vaalilautakunta oli heidät jo edellisten vuoden 2019 vaalien yhteydessä hylännyt. He olivat päässeet vaaliluetteloon korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä.
Vaalilautakunta käveli näin yli Suomen ylimmän hallintotuomioistuimen päätösten. Lautakunnan mukaan se otti vaaliluetteloa muodostaessaan huomioon oikeustilassa vuoden 2019 jälkeen tapahtuneet muutokset. Lautakunta vetosi muun muassa YK:n ihmisoikeuselinten tekemiin ratkaisuihin. Niiden mukaan KHO:n päätökset äänioikeusasiassa ovat loukanneet saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
KHO on hyväksynyt vaaliluetteloon henkilöitä vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tahtoa myös vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä.
Vaalilautakunnan rohkea päätös juontaa juurensa saamelaiskäräjälain uudistamisen vastatuuleen. Saamelaisten keskuudessa monet ovat syvästi pettyneitä siitä, että hallitus ei taaskaan ehtinyt uudistaa saamelaiskäräjälakia pääministeri Sanna Marinin (sd.) lupauksista huolimatta.
Lain uudistamisessa keskeistä olisi ollut niin sanotun lappalaispykälän poistaminen. Juuri sen nojalla KHO on nyt luettelosta poistetut henkilöt sinne hyväksynyt.
Valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen ymmärtää vaalilautakunnan poistopäätöksen (LK 24.3.). Hänen mukaansa KHO:n ratkaisusta poikkeaminen johtuu lainsäätäjän saamattomuudesta. Kansainvälisten ihmisoikeuselinten ratkaisut painavat Rautiaisen mielestä tässä tapauksessa enemmän kuin kansallinen lainsäädäntö.
Käsissä on ongelma. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei kunnioita ylimmän oikeusasteen päätöksiä. Vaaliluettelosta poistettujen oikeusturva kärsii.
He voivat tehdä poistopäätöksestä valituksen, jonka käsittelee ensin vaalilautakunta, sitten käräjien hallitus ja viimekätisesti KHO. Vaarana on se, että valitusten käsittely menee yli vaalien ja he eivät pääse käyttämään mahdollisesti heille kuuluvaa äänioikeuttaan.
KHO ei oikeusvaltiossa voi olla noutopöytä, josta haetaan vain itselle mieluiset päätökset. Kansallisen lainsäädännön on oltava ensisijaista, vaikka kansainvälisiä sopimuksia pitää siinäkin noudattaa.
Parasta olisi ollut se, että saamelaiskäräjälaki olisi viimein saatu hyväksyttyä vaikka kompromissien kautta. Seuraavan hallituksen on asiaan viipymättä tartuttava.
Eduskuntavaalikentillä kuuma keskustelunaihe on taktinen äänestäminen. Erityisesti sosiaalidemokraatit yllyttävät kaikkia vasemmistolaisittain ajattelevia äänestämään demareita, jotta torjuttaisiin porvarihallitus.
Jos vasemmistoliittolainen tai nykyvihreä äänestää demareita, ei hän joudu aatteitaan ja arvojaan myymään. Niin lähellä toisiaan puolueet tällä hetkellä ovat.
Olennaisempi kysymys on se, kuinka solidaarista ja tyylikästä taktisen äänestämisen kampanjointi demareilta on. Mautonta, mutta sopii tyyliin, ajattelee moni.