Työmarkkinoilla on syntynyt sopimuksia tasaiseen tahtiin sen jälkeen, kun teknologiateollisuudessa solmittiin sopu. Työmarkkinoiden päänavaukseksi tai yleiseksi linjaksi luonnehdittu sopimus tuo teknoalan työntekijöille kahden vuoden aikana yhteensä kuuden prosentin palkankorotukset. Lisäksi sopimukseen kuuluu noin prosentin suuruinen kertaerä.
Kaupan alalle syntyi lyhyen lakkoilun jälkeen samaa luokkaa oleva sopimus. Kaupan työntekijöille sovittiin prosenttikorotusten sijaan euromääräiset palkankorotukset. Takavuosina tällaisia solidaarisia eli pienipalkkaisia suosivia sopimuksia tehtiin usein, mutta viime aikoina on yleensä menty prosenttikorotuksin.
Tämän palkkakierroksen riskinä on ollut se, että ylisuuret palkankorotukset pitävät yllä korkeaksi karannutta inflaatiota. Talousoppineet ovat kiitelleet syntyneitä sopimuksia maltillisiksi. Pelätty palkkainflaatiokierre voidaan näiden arvioiden mukaan välttää.
Palkankorotukset eivät ensimmäisten arvioiden mukaan myöskään romuta Suomen vientiyritysten kilpailukykyä. Muissa maissa korotukset ovat vähintään samaa tasoa.
Vientiyritysten näkökulmasta kuitenkin yksi puuttuu ja sen mukana kaikki. Auto- ja kuljetustyötekijäliiton AKT:n lakot satamissa alkoivat keskiviikkona ja käytännössä pysäyttivät Suomen viennin ja tuonnin. Muun muassa Kemin ja Tornion satamat seisovat.
AKT:n lakko ei ole varoituslakko. Se jatkuu siihen asti kun sopimukseen päästään.
AKT hylkäsi tiistaina sovittelijan tekemän sovintoesityksen. Ahtaajien mielestä esitys ei olisi tarjonnut heille yleisen linjan mukaiset korotuksia, vaan vähemmän.
Kiistaa on ollut myös palkankorotusten rakenteesta. AKT haluaisi mahdollisimman suuret yleiskorotukset, jotka tulisivat kaikille.
AKT on esityksen hylkäämisen lisäksi antanut uusia lakkovaroituksia. Jos sopuun ei päästä, myös kumipyöräliikenne menee lakkoon maaliskuun alussa. Nämä lakot koskisivat kuorma-autoalaa, huoltamokorjaamoita, säiliöautoalaa, linja-autoalaa, öljytuotealaa ja terminaalitoimintaa.
Ulkomaankaupan pysäyttäminen on ahtaajien vahva lakkoase, jota se ei kuitenkaan ole kovin usein käyttänyt. Usein lakonuhka on riittänyt. Edellisen kerran ahtaajien lakko pysäytti Suomen ulkomaankaupan kahdeksi viikoksi vuonna 2010.
Ahtaajat eivät ole hoiva-alojen lailla palkkakuopassa. Säännöllisen työn keskiansiot ovat työnantajan mukaan noin 4000 euron. Vientialojen yleisen linjan ylittäville korotuksille on siten vähän perusteluja.
Yleistä linjaa suuremmat korotukset närästäisivät paitsi työnantajaa, myös muita liittoja. Työnmarkkinoilla kytätään tarkkaan sitä, mitä muut saa. Muiden liittojen menestystä ei hyvällä katsota.
Ahtaajat hakevat lakkoilemalla suurempaa korvausta tekemästään työstä. Paimentyön osalta kaikki on toisin.
Metsähallitus tarjoaa perinneympäristöjen hoitoon ensi kesänä 185 Paimenviikkoa. Työstä ei makseta palkkaa, vaan tekijä itse maksaa osallistumisestaan. Silti kiinnostuneita riittää.
Perinneympäristöjen hoitajiksi haki yli 15 000 ihmistä. Lapin kohteisiin Perämerelle, Kaapin Jounin tilalle, Välimaan saamelaistilalle ja Pielpajärven erämaakirkkoon hakijoita oli yhteensä lähes 5000.