Taas lasken päiviä.
Tällä kertaa kohti koulujen kevätjuhlaa. Aamut ovat käyneet sen verran tahmeiksi, että kesän tulo tuntuu suurelta vapautukselta.
Ah, sitten kun ei enää tarvitse herätellä tai hoputella ketään eikä kysellä liikuntavälineiden perään.
Eikä avata Wilmaa!
Kaveri muuten kyseli juuri kokemuksiani, kun oli käynyt tutustumassa kouluun tulevan ekaluokkalaisen kanssa.