uimarannat: Si­ni­le­vä­kau­si on alkanut La­pis­sa­kin – ha­vain­to­ja etenkin Pe­rä­me­ren ran­ni­kol­ta

pääkirjoitus: Hy­vin­voin­ti­alueen pitää olla valmis puolen vuoden päästä – joh­ta­ja­va­lin­nat ovat työl­lis­tä­neet eikä ra­di­kaa­lei­hin muu­tok­siin tunnu olevan aikaa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Yh­teis­ra­hoi­tus­mal­lis­sa unoh­det­tu kump­pa­nuus

Näkökulma

Suomen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne 12, on tärkeä edistysaskel kohti ennakoivampaa liikenteen ja väylien kehittämistä yli hallituskausien. Tavoitteena on saavutettavuuden, kestävyyden ja tehokkuuden parantaminen. Isona haasteena ohjelman toteutukselle on rahoitus – juuri se ongelma, jota ohjelmalla pyritään ratkaisemaan.

Suunniteltu rahoitustaso jää tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden matalaksi, kuten liikenteen budjettirahoituksessa on usein käynyt. Vaihtoehtoisista rahoituslähteistä on puhuttu kauan, mutta asia on konkretisoitunut lähinnä edellyttämällä kunnilta yhä enemmän rahoitusta valtion hankkeisiin. Ruotsiin verrattuna Suomi on selvästi alisuoriutunut EU:n CEF-rahoituksen hyödyntämisessä satamia lukuun ottamatta.