Entistä useampi suomalainen mieluummin kuuntelee kuin lukee kirjoja, ja äänikirjojen pariin on löytänyt myös moni sellainen, joka ei ole aiemmin harrastanut lukemista.
Kirjallisuuden aikuisille tarjoamien hyötyjen näkökulmasta ei ole kovin suurta merkitystä, nauttiiko kirjoista lukien vai kuunnellen. Sekä kirjojen lukeminen että kuuntelu parantavat sanavarastoa ja keskittymiskykyä ja voivat myös rauhoittaa mieltä, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.
– Äänikirjojen kuuntelussa hyötyjen saantia voi toki estää se, jos kuuntelija kovasti multitaskaa – täyttää tiskikonetta, tekee ruokaa tai treenaa – samaan aikaan. Jatkuva multitaskaus on aivoille raskasta, ja välillä olisikin hyvä keskittyä myös pelkkään kuunteluun.
Jäkön mukaan lapsille olisi edelleen tärkeää lukea nimenomaan painettuja kirjoja. Kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat merkittävimpiä.
Pelkkä äänikirjojen kuuntelu ei tue pienen lapsen kielenkehitystä, ja lapsi tarvitsee yhteisiä lukuhetkiä aikuisen kanssa. Myös lasten lukutaito kehittyy vain aktiivisella ja monipuolisella lukemisella.
Jos taas mietitään iäkkäämpiä ihmisiä ja esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyä, olennaisinta on Jäkön mukaan tarinan hahmottaminen: aivot yhdistävät tarinan alussa olevat tapahtumat siihen, mitä tarinan lopussa tapahtuu. Tällainen aivojen aktivointi tapahtuu yhtä lailla kirjaa lukiessa ja kuunnellessa.
– Äänikirjathan voivat nimenomaan mahdollistaa lukuharrastuksen jatkumisen vielä iäkkäänäkin, kun esimerkiksi näkö heikkenee tai ei jaksa enää lukea. Kirjallisuus on tärkeä harrastus iäkkäille siinäkin mielessä, että se ylläpitää vireyttä. Harrastusta kannattaakin jatkaa niin pitkään kuin mahdollista.
Jäkön mukaan äänikirjoista hyötyvät erityisesti ne, joilla on vaikeuksia lukemisessa esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi. Suomessa on valtakunnallinen Saavutettavuuskirjasto Celia, joka tarjoaa maksutta äänikirjoja lukemisesteisille.
Valinnan taustalla voi olla tottumus
Vuoden 2021 Suomi lukee -tutkimuksen mukaan äänikirjan valitsemisen taustalla oli usein tilannesidonnaisia syitä: moni kuuntelee kirjoja sellaisissa paikoissa, joissa perinteisen paperikirjan lukeminen ei onnistu. Osa valitsi äänikirjan, koska halusi vaihtelun vuoksi mieluummin kuunnella kuin lukea. Kahdeksan prosenttia vastaajista kuunteli äänikirjoja, koska ei pitänyt lukemisesta. Taloustutkimuksen nettipaneelissaan toteuttamaan tiedonkeruuseen vastasi vajaat tuhat suomalaista.
Jäkkö uskoo, että painetun kirjan tai äänikirjan valinta on pitkälti persoonakysymys.
– Ihmisissä on paljon eroavaisuuksia sen suhteen, miten kukin käsittelee tietoa tai pystyy ottamaan sitä vastaan. Osa muistaa tarkkaan nimenomaan lukemansa asiat, kun taas osa omaksuu tietoa parhaiten kuuntelemalla.
Mieltymysten taustalla voi Jäkön mukaan olla myös tottumus. Jos ihminen on kasvanut lukijaksi, hän suuremmalla todennäköisyydellä jatkaa lukuharrastustaan läpi elämänsä. Jos taas lukeminen on tuntunut hankalalta jo koulussa, painettuun kirjaan voi olla vaikea tarttua aikuisenakaan.
– Lukutaitoahan on pidettävä yllä. Se ei ole taito, jonka lapsena opimme ja joka pysyy meillä muuttumattomana. Jos ei ole pitkään aikaan lukenut, ei ole yhtään ihme, jos se tuntuu vaikealta.
