Pääkirjoitus
Tilaajille

Venäjä on moit­teen­sa an­sain­nut, eikä Suo­mi­kaan voi enää vaieta itä­naa­pu­rin­sa ih­mis­oi­keuk­sis­ta

Pitäisikö ihmisoikeusloukkauksilta ummistaa silmänsä, jos ne tapahtuvat naapurimaassa? Olisiko parempi vaieta poliittisesta väkivallasta, jotta Venäjä ei suuttuisi ja välttyisimme riskiltä, että se kohdistaisi aggressioitaan myös meihin?

Suomesta löytynee yhä niitä – myös päättäjistä – jotka suhtautuvat Venäjään kuin edesmenneeseen Neuvostoliittoon. He kannattavat vanhaa, arvostelijoiden aikoinaan suomettumiseksi nimeämää idänpolitiikkaa, missä Suomi pidäyttäytyi itänaapurin arvostelemisesta ja äänesti aina tyhjää, kun YK ja muut kansainväliset yhteisöt päättivät ojentaa aggressiivista sisä- ja ulkopolitiikkaa harjoittanutta kommunistivaltiota. Perimmäinen syy moiseen käytökseen oli pelko siitä, että naapuri suuttuu ja yrittää pahimmassa tapauksessa miehittää jälleen maamme.