Vuoden alussa esikoisromaanillaan Muoviaurinko: Muitalus čálgama birra (Kosmos) debytoinut utsjokelaislähtöinen saamelainen kirjailija Iida Aikio, 24, kirjoittaa jo toista romaaniaan. Se kulkee toistaiseksi työnimellä Kalajuttu. Aikion lisäksi kukaan ei ole lukenut romaanin käsikirjoituksesta riviäkään.
– En ole vielä tarjonnut käsikirjoitusta kustantamolle, koska en ole siinä vaiheessa käsikirjoitukseni kanssa, että olisin valmis ottamaan vastaan mahdollista torjuntaa.
Torjutuksi tulemisen pelko ei kuitenkaan ole ensisijainen syy sille, ettei Aikio ole vielä tarjonnut teostaan kustantamolle. Hän haluaa vielä pitää kiinni intiimistä ajanjaksosta, jossa hän on ainoa käsikirjoituksensa lukija. Kun teksti on vielä hetken ainoastaan hänen, Aikio ajattelee pääsee rauhassa ajautumaa poluille, jotka voisivat muiden silmissä vaikuttaa teoksen kannalta epäolennaisilta.
– Sitä haluaa itse ensin hääriä ja leikkiä ennen kuin kutsuu muita työhuoneelle.
Kirjoittaminen on Aikiolle päiväkohtaista tasapainoilua varmuuden ja epävarmuuden välillä, eikä hän halua ajatella tulevan kirjansa vastaanottoa. Se voisi häiritä hänen kirjoitusprosessiaan ja vaikuttaa kirjan sisältöön.
– Tällä hetkellä kirjan matka painoon on pitkä, minkä vuoksi en ole vielä erehtynyt ajattelemaan sen vastaanottoa. Kun olen vaiheessa, jossa siirryn kirjoittajasta oman tekstini editoijaksi ja lukijaksi, saatan harhautua ajattelemaan myös muita lukijoita.
Seuraavan romaanin sisältöä hän ei halua vielä paljastaa, mutta se tulee sijoittumaan pohjoiseen. Hän kertoo kuitenkin, että teos on saanut alkunsa kysymyksistä, jotka rajautuivat esikoisromaaninsa ulkopuolelle.
– Minulla on tiettyjä teemoja, jotka kiehtovat minua loputtomasti, kuten kuulumisen ja vieraantumisen kysymykset, suhde maastoon sekä minän ikivieraus.
Vaikka idea toiselle romaanille alkoi muodostumaan jo esikoisen kirjoitusprosessin aikana, Aikio ryhtyi kirjoittamaan tulevaa kirjaansa tämän vuoden alussa, muutama kuukausi esikoisen painoonmenon jälkeen.
Esikoisromaani syntyi opintojen ohella
Aikion esikoisromaanin kehyskertomuksessa seurataan identiteettiään etsivän Kaislan paluuta opiskelukaupungistaan synnyinkuntaansa Saamenmaalle. Kaisla palaa, koska hänen palvelutaloon muuttavan isoäitinsä irtaimisto on käytävä läpi. Tavaroiden seasta Kaisla löytää kasettinauhoja ja päiväkirjan, joiden kautta Kaisla pohtii muun muassa suomalaisen kolonialismin ylisukupolvisia vaikutuksia saamelaisyhteisöissä.
Esikoinen sai myönteisen vastaanoton, ja siitä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä kuin Lapin Kansassa.
Aikio aloitti kirjallisuudentutkimuksen opinnot Oulun yliopistossa vuonna 2021 ja ryhtyi jo seuraavana kesänä kirjoittamaan esikoisteostaan.
Aikio ryhtyi kirjoittamaan esikoisteostaan keväällä 2022. Edellisenä syksynä hän oli aloittanut kirjallisuudentutkimuksen opinnot Oulun yliopistossa tavoitteenaan kehittyä kirjoittajana. Kirjallisuudentutkimuksen lisäksi hän on opiskellut yliopistossa muun muassa luovaa kirjoittamista.
Esikoisteoksen työstön alkumetreillä Aikio ajatteli kirjoittavansa pienoisromaanin. Kokonaisen romaanin sivumäärä tuntui vielä silloin pelottavan suurelta.
Vuosi kirjoitusprosessin aloittamisen jälkeen hän pääsi vuoden mittaiselle kirjakustantamo Otavan ja Ruskeat tytöt -median kurssille, jonka aikana hän työsti pienoisromaanista romaaniksi kehittyvää tekstiään eteenpäin.
– Kurssi antoi minulle luvan ottaa kirjoittamiseni vakavasti. Sain käsikirjoitukselleni kuukausittaiset palautuspäivät ja palautetta sille sen eri vaiheissa. Palaute auttoi minua viemään tekstiäni eteenpäin.
Kurssin päätteeksi Aikio tarjosi teostaan ensimmäiselle kirjakustantamolle, jonka kanssa ei syntynyt kustannussopimusta. Hän kuitenkin sai kustantamon kustannustoimittajalta rakentavaa palautetta, jonka pohjalta hän työsti romaanistaan uusia versioita.
Lopulta hän solmi sopimuksen Kosmos-kustantamon kanssa kaksi vuotta romaanin kirjoittamisen alettua. Aikion mukaan silloinen Ruskeat tytöt -median päätoimittaja, kirjailija-toimittaja Koko Hubara oli merkittävässä roolissa sopimuksen syntymisessä. Hubara työskenteli vuonna 2024 Kosmoksen hankkeessa ja ehdotti Aikiolle, että hänen romaaninsa voisi sopia Kosmoksen kustannettavaksi.
Seuraava teos rakentuu kokonaisuudet edellä
Tällä hetkellä Aikio ajattelee, että kirjoittaisi esikoisteoksensa joitakin kohtia toisin. Kirjailijalle teos ei välttämättä tule koskaan täysin valmiiksi ja tekstistä löytyy aina jotain hiottavaa.
Esikoisteoksessa on paljon sellaista, jonka Aikio kokee yhä omakseen: kielen eri rekisterien hyödyntäminen, kerronnan monikerroksisuus ja erilaisten materiaalien yhdistäminen. Nämä piirteet näkyvät esimerkiksi siinä, miten romaanissa nykyhetken kerrontaa, kasettinauhojen puhetta sekä päiväkirjamerkintöjä ja internetin kieltä sisältävät jaksot eroavat ilmaisultaan toisistaan.
Toista teosta työstäessä Aikio on huomannut, että hänen tapansa kirjoittaa on muuttunut. Kun Aikio kirjoitti ensimmäistä romaaniaan, hän saattoi rakentaa kokonaisuuksia yksityiskohtien kautta ja edetä virke kerrallaan.
– Silloin en välttämättä aina ymmärtänyt, mikä merkitys kirjoittamillani asioilla oli kokonaisteoksen kannalta. Tulevan romaanin kohdalla kirjoitin teoksesta synopsiksen jo alkuvaiheessa ja aloin hahmotella laajempia kokonaisuuksia.
Aikion tavoitteena on lähestyä kustantamoa teoksellaan vielä tämän vuoden aikana. Hänellä on myös tähtäimessä valmistua kirjallisuustieteiden maisteriksi ensi vuoden alussa.
Iida Aikio, 24
Asuu Oulussa.
Kotoisin Utsjoelta.
Hänen esikoisromaaninsa Muoviaurinko: Muitalus čálgama birra (Kosmos) ilmestyi tänä vuonna.
Kirjoittaa tällä hetkellä toista romaaniaan, joka kantaa työnimeä Kalajuttu.
Tärkeitä kirjailijoita: Eeva Kilpi, Aino Kallas ja Maggie Nelson.
Tärkeitä proosa- ja runoteoksia: E.L. Karhun Veljelleni ja Johan Turin Kertomus saamelaisista.
Viimeisin lukemasi kirja: Oksana Vasjakinan Ruusu.
Kirja, joka sai sinut nuorena kiinnostumaan kirjallisuudesta: Eeva Kilven Naisen päiväkirja.
