Luppo: Jari Kan­gas­nie­mi sai pe­don­tap­pa­jia kiik­kiin jopa ken­gän­nu­me­ros­ta

Tähtijuttu: Ro­va­nie­me­läi­nen Juha Salla löysi piir­tä­mi­ses­tä apua ma­sen­nuk­seen­sa

Pääkirjoitus: Lo­hen­ka­las­tus­kiel­to pa­kot­taa Uts­joel­la pai­kal­li­set ra­ken­ta­maan uu­del­leen arkensa

Asuntolainat: Nyt voit katsoa ajan­ta­sai­set eu­ri­bor-ko­rot Lapin Kansan netistä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Van­hus­ten yk­si­näi­syys

Kirjoittaja on huolissaan vanhusten yksinäisyydestä.
Kirjoittaja on huolissaan vanhusten yksinäisyydestä.
Kuva: Henripekka Kallio

Radionkuuntelijoille on tullut tutuksi jo yli neljäkymmentä vuotta lähes yksinomaan vanhuksille räätälöity terapiaohjelma – kansanradio, jossa kaiken maailman ja kaikkien alojen asiantuntijoina esiintyvät vanhukset soittelevat tai kirjoittelevat sinne. Luultavasti ohjelman alkuperäisenä tarkoituksena on ollut käsitellä yhteiskunnan ajankohtaisia asioita.

Se ei kuitenkaan toteudu, sillä radiossa interaktiivisesti mukana olevat ikähenkilöt tuntevat tai tietävät kuullun perusteella asiasta vain suppean omakohtaisen tuntemuksensa tai mielipiteensä. Tätä he sitten kaupittelevat kuulijoille ikään kuin asiantuntijoiden näkemyksinä. Kaiken tämän takaa heijastuu kuitenkin ihmisten suuri yksinäisyys. Se on päälle tunkeva tunne lähes jokaisen soittajan kohdalla. Joissain tapauksissa ohjelmaan soittamisesta voi olla yksinäiselle vanhukselle jotakin apua kun saa puhua jollekin.

Kun kukaan ei käy, eikä soita, jo puhuminen toiselle ihmiselle voi auttaa yksinäisyydessä. Vaikka pääsääntöisesti yhteiskunnan sote-toimien pitäisi pystyä auttamaan myös yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia, se ei ole siihen kyennyt. Sen sijaan päättäjät edelleenkin riitelevät siitä, mikä olisi oikea hoitajamitoitus.

Vanhusten yksinäisyyttä on lisännyt tietysti korona, jolla asialla ei pitänyt politikoida. Ei pitänyt, mutta luulen, että päättäjät vehtaavat ja vatuloivat niin kauan, että kansa on riittävässä määrin rokotettu ja korona on ohi. Asiaa vaikeuttavat vielä kaikenlaiset salaliittoteoreetikot, jotka tekevät kaikkensa, että asia pitkittyisi ja haittaisi yhteiskunnan normalisoitumista.

Myös monet mediat kantavat oman kortensa kekoon sekoittamalla ja sotkemalla päättäjien tiedotusta parhaansa mukaan. Kuulemme, kuinka paljon yhteistä on kansanradioon soittavilla yksinäisillä vanhuksilla ja  syrjäytyneillä poliitikoilla. Kansanradiossa käsiteltävinä aiheina olivat viime vuoden aikana ainakin siansorkka, Rautaruukki (ilmeisesti SSAB), kilometrivero, vessapaperi, sukupuolivalistus, viina ja joulupukki. Sen sijaan vaille puoluetta jätetty ”populistivanhus” Timo Soini todistaa syrjäytymisestään niin, että hän puhuu jatkuvasti ”vanhoista” puolueista tarkoittaen muita kuin puoluetta, josta hänet nöyryyttävällä tavalla syrjäytettiin unohtaen, että sekin on hyvin vanha puolue. Sen ensimmäinen versio synnytettiin jo vuonna 1959. Tähän kaikkeen se  yksinäisyys johtaa.

Seppo Kinnunen
Joissain tapauksissa ohjelmaan soittamisesta voi olla yksinäiselle vanhukselle jotakin apua kun saa puhua jollekin.