Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, ettei eduskunnan aikatauluun vaikuta, vaikka Ruotsi jättäisikin Nato-hakemuksensa jo maanantaina. Hänen mielestään se ei ole asian suuruusluokkaan nähden tärkeä asia.
– Ei sillä ole mitään merkitystä, ei historiallista eikä muutoinkaan. Kaikki tietävät maanantaiaamuun mennessä myös Suomen poliittisen tahdon. Siihen mennessä ovat presidentti ja valtioneuvosto myös instituutiona tehneet päätökset, Vanhanen sanoi eduskunnassa toimittajille.
Vanhanen ei tiedä Ruotsin aikeista, joten hän sanoo, ettei myöskään tiedä, pitääkö ruotsalaislehti Expressenin tieto paikkaansa.
Expressen kertoi torstaina lähteisiinsä nojaten, että Ruotsi aikoo hakea maanantaina sotilasliitto Naton jäsenyyttä.
Suomessa eduskunta aloittaa käsittelyn maanantaina kello 10. Vanhasen mukaan on edelleen mahdollista, että päätöskin tulee jo maanantaina. Silloin puheenvuoroja ehtisi olla noin 60–70.
– Se ei tarkoita mitään toivetta. Edustajille ei saa syntyä sellaista tunnetta, että heidän puheoikeuttaan jotenkin rajoitettaisiin. Tämä on tärkeä päätös ja jokaisen pitää kokea, että ennen äänestystä kaikki on sanottu, Vanhanen painottaa.
Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että asiaan ei sisälly minkäänlaista painostusta eikä prässäystä, vaan myös eri mieltä olevat edustajat kokevat, että heillä on aito mahdollisuus sanoa sanottavansa.
Tästä syystä Vanhanen aikoo kertoa myös oman Nato-kantansa vasta, kun eduskunta on päätöksensä tehnyt.
– Haluan olla puhemies täydessä merkityksessä myös niille edustajille, jotka ovat päätösehdotuksesta eri mieltä.
Vanhanen ei ennakoi jarrutuskeskustelua täysistuntoon. Hänen mielestään tapa, jolla prosessi on eduskunnassa edennyt, on ollut sellainen, että kaikkia on kuultu.
– Toivottavasti sillä on vaikutusta myös siihen henkeen, jolla täysistunnossa tätä käsitellään.
Sitoo tulevia päättäjiä pitkäksi aikaa
Vanhasen mielestä ei olisi perusteltua, että valtiojohto lähettäisi Nato-hakemuksen ennen kuin eduskunnan käsittely on valmis.
– Pitää muistaa, että lopullinen jäsenyys toteutuu sitten, kun eduskunta sen ratifioi. Siihen tarvitaan enemmistön tai määräenemmistön kanta ja se on se päätös, joka sitoo tulevia presidenttejä, tulevia hallituksia, tulevia eduskuntia ja Suomen kansaa erittäin pitkän aikaa. Siksikin on hyvä, että jo tässä hakemusvaiheessa eduskunnasta on aito pakottamaton tahtotila olemassa.
Lisäksi Vanhasen mielestä tilanne, jossa ulkopuolisten silmissä eduskunnan tahto olisi kuukausien ajan avoin, altistaisi Suomen monenlaisille vaikuttamisyrityksille.
– Senkin kannalta on parempi, että päätös on tehty sellaisella tavalla, että myös ulkopuolisille on selvää, että sitä ei muuteta.