Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Valtion vel­kaan­tu­mis­ke­hi­tyk­sen kään­tä­mi­nen on osoit­tau­tu­nut en­na­koi­tua isom­mak­si ura­kak­si – hal­li­tuk­sen kes­tä­vyys joutuu pian uuteen testiin

Valtiotalouden tervehdyttämissavotta –velkaantumiskierteen pysäyttäminen – on osoittautunut huomattavasti suuremmaksi urakaksi kuin hallituksessa vielä viime syksynä kuviteltiin. Enää ei puhuta kuuden miljardin euron sopeutuksesta, vaan lähes kymmenestä miljardista sopeutuseurosta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) nosti äsken uudet faktat hallituspöydälle (Yle 3.2.). Hallituksen on päätettävä huhtikuuhun mennessä jopa kolmen miljardin euron uusista säästötoimista eli menoleikkauksista ja veronkiristyksistä. Vielä äsken arvioitiin, että lisäsäästöjä tarvitaan "vain" miljardin euron verran hallitusohjelmaan kirjatun kuuden miljardin lisäksi.

Uusien madonlukujen taustalla on heikentynyt talousennuste sekä EU:n alijäämäsääntö. Sen mukaan jäsenvaltion julkisen talouden alijäämä saa ylittää kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) vain tilapäisesti. Valtiovarainministeriö ennustaa, että alijäämäprosentti on tänä vuonna 3,5 ja ensi vuonna 3,4. Luvut ovat kaukana viime kesän ennusteista: 2,4:stä ja 3:sta. Alijäämäsuhde on painettava 2,8–2,9 prosenttiin, jos Suomi haluaa välttää EU:n tarkkailuluokalle joutumisen. Se tarkoittaa kolmen miljardin euron lisäsäästöjä jo ensi vuodelle.

Pääministeri Petteri Orpolla riittää valtiollisia talousmurheita.
Pääministeri Petteri Orpolla riittää valtiollisia talousmurheita.
Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Eduskunta aloittaa kevätkauden entistä synkemmissä taloustunnelmissa. Ennusteiden mukaan valtion tulot supistuvat ja menot kasvavat enemmän kuin hallitusohjelmaan on kirjattu.

Tämän on todennut myös talouspolitiikan arviointineuvosto. Sen mukaan nykytoimet eivät riitä, jos hallituksen tavoitteena on yhä julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen. Syitä tähän ovat taloussuhdanteen heikkenemisen ja korkojen nousun lisäksi kokonaisveroasteen lasku, mikä johtuu osin liikenteen sähköistymisestä.

Hallitus ei ole heittänyt silti pyyhettä kehään ainakaan, jos Purraa on uskominen. Edessä on uusien lisäsäästöjen etsintä, vaikka jo tehtyjen leikkauspäätösten toimeenpanossakin riittää haastetta. Etsintää ei helpota kapinoiva ay-liike, joka on saanut suurlakoilleen sivustatukea vasemmisto-oppositiolta.

Sopeutustoimien välttämättömyydestä tuntuu vallitsevan eduskunnassa poliittinen konsensus, mutta keinoista yhteisymmärrys on kaukana. Tämä käy ilmi myös jutusta, missä Pohjois-Suomen kansanedustajat kertovat omista säästö- ja tulonlisäysehdotuksistaan (LK 5.2.). Yhteinen näkemys vallitsee vain lähinnä siitä, ettei työn verotusta saa kiristää – paitsi ehkä suurituloisimmilta.

Selvää on, että näin suuressa sopeuttamisessa tarjolla on vain epämieluisia keinoja, kuten veronkiristyksiä sekä eläkkeisiin ja koulutukseen kajoamista. Ne herättänevät närää hallituspuolueissakin.

Veron suhteen ongelmana on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus ei päätöksillään kiristä kokonaisveroastetta. Tämän on katsottu sulkevan pois veronkorotukset tilanteessa, missä verotulot laskevat ilman hallituksen päätöksiä – kuten nyt tapahtuu.

Asiantuntijoiden mukaan sopeuttaminen vaatii kompensoivia veronkorotuksia, mikä hallituksella onkin todennäköisesti edessään.

Veronkiristysten tiedetään hidastavan talouskasvua, joten niitä pitäisi välttää kaikin tavoin nykytilanteessa, missä talous ei kasva. Koska välttely ei liene mahdollista, kiristykset on kohdennettava niin, että vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi – valistunut arvaus on arvonlisävero.

P.S.

Hallitus oli kaatua alkumetreilleen kesällä, kun perussuomalaispäättäjien sanomisista käynnistynyt rasismikohu kävi kuumimmillaan. Syksyyn mennessä kohu oli ohi ja hallitus alkoi toteuttaa talouden tasapainottamiseen tähtäävää ohjelmaansa. Nyt edessä on uusi kestävyystesti, kun hallituksen on etsittävä lisäleikkauskohteita jo kertaalleen leikellystä budjetistaan. Huhtikuun kehysriiheen mennessä nähdään, kestääkö hallitus uusimman koettelemuksen vai hajoaako se mahdottoman edessä.