pääkirjoitus: Val­mius­la­kia on muu­tet­ta­va niin, että se mah­dol­lis­taa hyb­ri­di­pa­ko­lais­ten py­säyt­tä­mi­sen rajalle – EU-tuo­miois­tuin sa­no­koon asiassa vii­mei­sen sanan

Kevättulvat: Lapin ke­vät­tul­vat jää­mäs­sä pie­nek­si tänä vuonna – Katso vi­deol­ta, miten vuoden 2020 suur­tul­va eteni Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Yhtä tuore kuin jär­ves­tä nos­tet­tu rautu. Tilaa Lapin Kansa 1kk 1 €. Klikkaa ti­laus­si­vuil­le.

Tilaajille

Vain ää­ni­ha­ra­va voi päästä alue­vaa­leis­sa läpi syr­jä­seu­dul­ta, arvioi po­li­tii­kan tutkija Tapio Ny­kä­nen: "Ei olisi pa­hit­teek­si, jos löy­tyi­si ko­koa­via voimia"

Pikkukunnat ovat vaarassa jäädä ilman omia edustajia aluevaaleissa. Syrjäseudut tarvitsevat nimekkäitä ehdokkaita tai alueellisia ryhmiä.

Tammikuussa järjestettävät aluevaalit ovat niin uudentyyppiset, etteivät puolueet tunnu tietävän, miten niihin pitäisi suhtautua, sanoo Lapin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Tapio Nykänen. – Puolueet joutuvat miettimään sitäkin, miten nämä vaalit vaikuttavat muiden tulevien vaalien asetelmiin. Se ei ole aivan yksinkertainen yhtälö.
Tammikuussa järjestettävät aluevaalit ovat niin uudentyyppiset, etteivät puolueet tunnu tietävän, miten niihin pitäisi suhtautua, sanoo Lapin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Tapio Nykänen. – Puolueet joutuvat miettimään sitäkin, miten nämä vaalit vaikuttavat muiden tulevien vaalien asetelmiin. Se ei ole aivan yksinkertainen yhtälö.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Menestyminen aluevaaleissa edellyttää nimekkäitä ääniharavia, arvioi valtio-opin yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta.

Erityisesti pienillä paikkakunnilla oman kunnan äänet eivät riittäne yhdenkään ehdokkaan läpimenoon. Syrjäseuduille tarvitaan siis ehdokkaita, jotka keräävät ääniä ympäri Lappia tai vähintään usean kunnan alueelta.