Uu­ti­sa­na­lyy­si: Kemin mat­kai­lu­yh­tiö käyttää kau­pun­gin satamaa vip­pi­kas­sa­na

Kemin Matkailu Oy vuokraa Sampoa Kemin Satamalta, mutta rahaliikenne tökkii. Sammon ylläpito on ollut satamalle tappiollista jo ennen syntyneitä maksurästejä.

Matkailumurtaja Sampo odotteli torstaina Ajoksen satamassa huippusesongin alkamista.
Matkailumurtaja Sampo odotteli torstaina Ajoksen satamassa huippusesongin alkamista.
Kuva: Henripekka Kallio
Uutisanalyysi: Kemin matkailuyhtiö käyttää kaupungin satamaa vippikassana

Kemissä on pitkin vuotta kuiskittu, että kaupungin isojen tytäryhtiöiden välejä hiertää ässällä alkava ongelma. Huhujen mukaan Kemin Matkailu Oy ei ole maksanut Kemin Satama Oy:lle sovitusti vuokriaan matkailumurtaja Sammosta.

Huhuilla on katetta, sillä Lapin Kansalle vahvistettiin torstaina, että satamayhtiöllä on matkailuyhtiöltä saatavia viime vuodenvaihteen tienoilta asti.

Kaupunki omistaa molemmat yhtiöt sataprosenttisesti, joten satamassa tilannetta on siedetty. Satamayhtiössä kuitenkin odotetaan, että rahaliikenne saataisiin normalisoitua pikapuoliin.

Maksujen viivästymisen taustalla on Kemin Matkailu Oy:n kiristynyt kassatilanne. Matkailuyhtiö on juuri saanut rakennettua ympärivuotisen lumilinnan, joka ei ehtinyt valmiiksi viime talven huippusesongin alkaessa, eikä uutta matkailuvalttia päästy myöskään markkinoimaan kunnolla vielä tälle vuodelle.

Kemin Matkailu sai syksyllä kaupungilta takauksen miljoonan euron luottotilille, jotta yhtiöllä olisi maksuvalmiutta markkinoida ensi vuotta täydellä teholla.

Matkailuyhtiö ei halunnut torstaina kommentoida julkisesti satamaan kohdistuvaa maksuliikennettään. Yhtiöstä kuitenkin vakuutettiin, että sen maksut juoksevat normaalisti, eikä ulkopuolisten kumppaniyritysten tarvitse odotella rahojaan.

Sammon vuokrat ovat isompi kysymys matkailuyhtiölle kuin satamalle. Ainakin vielä ennen ympärivuotisen lumilinnan valmistumista Sammon maksut olivat matkailuyhtiön suurin yksittäinen menoerä. Vuokrille on saatu vastinetta, sillä yli puolet matkailuyhtiön liikevaihdosta on tullut Sammon risteilyiden myynnistä.

Sammon omistajalle Kemin Satamalle matkailumurtaja ei ole ollut kovin hyvä bisnes, vaan sen ylläpito on ollut satamayhtiölle tappiollista. Käytännössä Kemi on siis tukenut jonkin verran matkailuyhtiötään satamayhtiönsä kautta.

Kaupungin tytäryhtiöiden välillä on ollut jatkuvasti kädenvääntöä siitä, miten Sammon risteilyistä saatava tulovirta jaetaan. Asiaan etsitkään ratkaisua neuvottelemalla omistusjärjestelystä, jossa satamayhtiö myisi Sammon matkailuyhtiölle. Osapuolten näkemykset kauppahinnasta eivät ole vielä täsmänneet.

Museolaivan hinnan määritteleminen onkin vaikea pala. Jos asiaa katsoo puhtaasti viime vuosien risteilytuottojen näkökulmasta, käyväksi hinnaksi voisi esittää useampaa miljoonaa. Pohjahintana voisi pitää summaa, jonka saisi Sammon myynnistä romuraudaksi. Kyse olisi silloin sadoista tuhansista euroista.

Matkailuyhtiöllä näkyy olevan sulateltavaa ympärivuotisessa lumilinnassa, joten kauppa ei ole läpihuutojuttu.

Sammon omistus- ja miehistöjärjestelyt aiheuttivat jo viime keväänä vilkasta keskustelua. Suurin osa Sammon pitkäaikaisesta miehistöstä jätti laivan, ja paattia miehittää nyt turkulainen laivanhoitoyhtiö. Kemin Satama arvioi saavuttavansa ratkaisulla sadantuhannen euron suuruusluokkaa olevat säästöt, kun miehistöä ei enää tarvita kesäisin.

Matkailuyhtiön ja sataman välisen rahaliikenteen kangertelu aiheuttaa kaupunkilaisissa epätietoisuutta. Asiasta kuulleet ovat muun muassa ihmetelleet, että onko matkailuyhtiön viime vuosien hyvä taloustilanne totta, vai sataman kustannuksella puhallettu kupla.

Läpinäkyvyyden kannalta olisi varmaan parasta, jos museomurtaja siirtyisi matkailuyhtiön omistukseen. Silloin ei tarvitsisi miettiä, missä määrin matkailun kehittäminen kuuluu tärkeää vientisatamaa pyörittävän osakeyhtiön tehtäviin.

Kemin kaupunki on osoittanut, että se on valmis sijoittamaan matkailun kehittämiseen huomattavasti rahaa kireässäkin taloustilanteessa. Matkailuun liittyvät uudet työpaikat ovat tärkeitä, mutta nousevaa elinkeinoa olisi paras kehittää mahdollisimman avoimin kortein. Osa kemiläisistä suhtautuu yhä hyvin epäluuloisesti "lumilinnabisnekseen".

Kirjoittaja on Lapin Kansan toimittaja.