Ul­ko­puo­li­sen kuo­le­maan joh­ta­neet met­säs­tys­on­net­to­muu­det ovat erit­täin har­vi­nai­sia – "Pitää olla varma siitä, mitä ampuu kun ampuu"

Kansallispuistossa kuollut pyöräilijä liikkui merkityllä ulkoilureitillä.

Metsästysonnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 10–20.
Metsästysonnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 10–20.
Kuva: Jussi Leinonen

Ulkopuolisen kuolemaan johtaneet metsästysonnettomuudet ovat erittäin harvinaisia, kertoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta.

Maastopyöräilijä kuoli lauantaina metsästäjän luotiin Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Kyseessä oli jo toinen kuolemaan johtanut metsästysonnettomuus tänä syksynä. Viime viikon lauantaina metsästysseurueeseen kuulunut mies kuoli Kuusamossa, kun tyhjäksi luultu ase laukesi vahingossa sisätiloissa.

Metsästysonnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 10–20, mutta kuolemaan johtavia onnettomuuksia ei Härkösen mukaan satu joka vuosi.

– Ne ovat yleensä vahingonlaukauksia, joissa saman metsästysporukan jäsen saa osuman. Esimerkiksi liukastumisia ja kaatumisia, joissa ase vahingossa laukeaa.

Ei muista yhtään vastaavaa tapausta

Härkönen ei äkkiseltään muista yhtään tapausta, jossa metsästysporukan ulkopuolinen henkilö olisi joutunut kuolemaan johtaneen metsästysvahingon kohteeksi.

– Harvinainen tilanne. Otan osaa molempien puolesta, Härkönen sanoo.

Ihmiset ovat liikkuneet korona-aikana paljon luonnossa.

– Voisin kuvitella, että metsästäjien ja muiden luonnossa liikkuvien kohtaamisia on tapahtunut tavallista enemmän. Muistuttaisin, että maltti on aina valttia aseen kanssa. Aseen kanssa täytyy olla todella tarkkana ja pitää olla varma siitä, mitä ampuu kun ampuu, Härkönen muistuttaa.

Kaikkien metsästäjien on pakko käydä läpi turvallista aseen käsittelyä osana metsästäjätutkintoa. Luvallista metsästystä ei saa harjoittaa ilman metsästäjätutkinnon suorittamista.

Pyöräilijät olivat merkityllä ulkoilureitillä

Lauantaina kuollut pyöräilijä liikkui maastoon merkityllä ulkoilureitillä, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Ijäs.

Uhri oli 30-vuotias, pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva mies. Hän oli kansallispuistossa pyöräilemässä neljän muun henkilön kanssa. Onnettomuus sattui erämaisella alueella noin kymmenen kilometriä Kemihaarasta Korvatunturille päin.

Pyöräily Urho Kekkosen kansallispuistossa on sallittu maastoon merkityillä ulkoilureiteillä ja erikseen järjestyssäännössä määritellyillä reiteillä. Lumipeitteisenä aikana pyöräily on sallittu kaikkialla muualla, paitsi huolletuilla laduilla.

Kansallispuiston järjestyssäännön mukaan metsästys on sallittu retkeilijöiden suosimassa puistossa paikallisille asukkaille kotikuntansa alueella. Ulkopaikkakuntalaisille ei myönnetä metsästyslupia kansallispuistoon.

Lisäksi järjestyssäännössä kerrotaan, että saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus harjoittaa kansallispuistossa kulttuurimuotoonsa kuuluvia perinteisiä elinkeinoja kuten poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä.

Lue lisää:

Maas­to­pyö­räi­li­jä kuoli lin­nus­ta­jan am­pu­maan luotiin Urho Kek­ko­sen kan­sal­lis­puis­tos­sa – "E­rit­täin har­vi­nai­nen tapaus"