Vuonna 1961 yhdysvaltalainen matemaatikko ja meteorologi Edward Lorenz teki havainnon, että tulevan säätilan arvioinnissa pienikin alkuarvojen heitto muuttaa lopputuloksen täysin. Yksinkertaisuudessaan pienikin pyöristysvirhe voi saada esimerkiksi ensi viikon aurinkoisen sään näyttäytymään ennusteessa sateiselta.
Ilmiö sai nimekseen alkuarvoherkkyys. Myöhemmin sitä on alettu kutsumaan perhosefektiksi, kun Lorenz piti puheen aiheesta otsikolla “Aiheuttaako perhosen siipien isku Brasiliassa tornadon Texasissa?”.
Pohdin päivittäin, että teenkö oikeita valintoja ja olenko oikeassa paikassa. Siitä huolimatta perustan elämäni väittämään, että on mahdotonta kulkea väärään suuntaan.
Kun lähden mielivaltaisesti soveltamaan perhosefektiä omassa arjessani, saan pienetkin kysymykset kuulostamaan kohtalokkaan isoilta.