Kolumni: Las­ten­hoi­ta­jan hymy ei hyydy edes palk­ka­kuo­pas­sa

Kalastus: Lo­hi­ke­sä Tor­nion­joel­la on al­ka­nut: Kasperi Tyni nosti Mat­ka­kos­kel­ta yli 16-ki­loi­sen von­ka­leen – lähetä kuva omasta lo­hi­saa­liis­ta­si

Marjastus: Kesäkuu alkoi, mutta hal­la­kart­ta hohkaa si­ni­se­nä – Miten käy mus­tik­ka- ja hil­la­sa­don?

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Työ­hy­vin­voin­ti sote-pal­ve­lui­den laa­tu­kri­tee­rei­hin

Näkökulma

Aluehallintoviraston päätös palvelukoti Riekonlennon toiminnan keskeyttämisestä tammikuussa 2021 johti kysymään, millaisia syitä on sosiaalihuollon palveluyksiköiden keskeyttämispäätösten taustalla ja miten sosiaalihuollon asiakkaiden perustuslaillinen oikeus riittäviin palveluihin voidaan turvata.

§OHOVA-hankkeessa (Sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamisen vahvistaminen – laadun tae koulutuksessa ja työelämässä) selvitimme asiaa. Pyysimme keväällä 2021 Valviralta ja aluehallintovirastoilta (avi) päätökset, joilla on määrätty jokin sosiaalihuollon palveluyksikön toiminta keskeytettäväksi.

Päätöksiä kertyi kymmenen, joista ensimmäinen oli tehty tammikuussa 2019 ja viimeisin syyskuussa 2021. Kuusi päätöstä kohdistui vanhustenhuollon, kaksi lastensuojelun ja yksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden yksiköihin. Näiden lisäksi yhdessä yksikössä tuotettiin sekä vanhuspalveluita että kehitysvammaisten palveluita. Kaikki keskeytyspäätökset kohdistuivat yksityisten palveluntuottajien toimintayksiköihin, joiden joukossa oli sekä pieniä yksityisiä että suuria valtakunnallisia toimijoita (Attendo, Esperi Care, Pihlajalinna). Kaksi yksiköistä oli rekisteröityjen yhdistysten omistuksessa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.