Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Tutkija sanoo Ope­tus­hal­li­tuk­sen vie­raan­tu­neen pe­rus­kou­lu­jen arjesta – "Jos koe­taan, että emme näy tar­peek­si, sitä pitää ke­hit­tää ja vah­vis­taa"

Opetushallituksen kasvatuksen, koulutuksen ja osaamisen johtajan Jarkko Niirasen mukaan virasto ei ole vieraantunut koulujen arjesta.
Opetushallituksen kasvatuksen, koulutuksen ja osaamisen johtajan Jarkko Niirasen mukaan virasto ei ole vieraantunut koulujen arjesta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Opetushallitus on vieraantunut peruskoulujen arjesta, sanoo koulujen historiaan perehtynyt tutkija Helsingin yliopistosta.

Yliopistonlehtori Jari Salminen sanoo, että viraston lakisääteinen tehtävä muuttui 1990-luvulla tarkastusvirastosta kehittämisvirastoksi. Hän ehdottaa erillisen komitean perustamista ratkomaan peruskoulujen ongelmia, joista on keskusteltu vilkkaasti julkisuudessa.

– Opetushallituksen tehtävä pitäisi miettiä samalla siinä komiteassa. Se voisi peruuttaa vähän kehittämisestä ja panostaa perään katsomiseen. Voisi jopa harkita jonkinlaisen tarkastusjärjestelmän luomista, Salminen sanoo STT:lle.

Salminen ei varsinaisesti halua palauttaa kalliiksi luonnehtimaansa koulutarkastusjärjestelmää. Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomi on harvoja OECD-maita, joissa vastaavaa ei ole.

– Nähdäkseni se on heikentänyt Opetushallituksen kykyä seurata koulujen toimintaa. Tarkastajat toivat aikanaan virastoon jatkuvasti dataa, missä Suomen kouluissa mennään ja toisaalta antoivat palautetta kouluille.

Väestön väheneminen haasteena

Opetushallituksen kasvatuksen, koulutuksen ja osaamisen johtajan Jarkko Niirasen mukaan virasto ei ole vieraantunut koulujen arjesta.

Hän sanoo viraston toimivan aktiivisesti eri verkostoissa. Niiranen kuitenkin täsmentää, että verkostot pohjautuvat vapaaehtoisuuteen, jolloin voi syntyä kohtaanto-ongelmia.

– Jos koetaan, että emme näy tarpeeksi, sitä pitää kehittää ja vahvistaa.

Peruskoulun tilasta on keskustelu alkuvuonna vilkkaasti. Keskustelua ovat vauhdittaneet erilaiset julkistukset laskevista oppimistuloksista sekä kuukauden päästä käytävät eduskuntavaalit.

Vilkkaasta keskustelusta huolimatta peruskoulu ei ole Niirasen mukaan romahtanut tai romahtamassa. Samalla linjalla on Salminen.

– Sijoitumme kansainvälisessä vertailussa edelleen hyvin. Moni olisi kateellinen näistä tuloksista. Se kuitenkin huolestuttaa, että suunta on alaspäin, Salminen sanoo.

Niiranen kuitenkin sanoo, että tulevaisuudessa koulujen keskeisin haaste on väestörakenteen muutos. Hänen mukaansa oppilasmäärät laskevat noin neljänneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä peräänkuulutti koulutuksen järjestäjille leveämpiä hartioita viime viikolla Ylen A-talkissa. Hän esitti "koulutuksen sote-uudistusta".

– Opetushallituksella ei ole tässä kohtaa yhtä selvää mallia, jota ajamme. Peräänkuulutamme yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten jokainen lapsi ja nuori saa yhdenvertaisesti laadukasta koulutusta kautta Suomen, Niiranen sanoo.

Opettajia kuunneltava

Salminen arvioi, että peruskoulua vaivaa ylikuumentunut kehittäminen. Kouluihin on tuotu uutta kehitettävää, mutta vanhoja vastuita ei ole vähennetty. Muutosten toteuttamiseen ei ole tutkijan mukaan varattu riittävästi aikaa.

Korjausliikkeissä lehtori kuitenkin välttäisi kiireellisten muutosten tekemistä.

– Muuten olemme ehkä entistä syvemmässä suossa.

Salmisen mukaan opettajia pitäisi kuulla nykyistä enemmän. Jos hänen ehdottamansa komitea päädyttäisiin perustamaan, hän väläyttää sen tueksi kaikille maan opettajille suunnattua pakollista kyselyä.

– Pitäisi kuunnella opettajia, koska he tietävät, mitkä ovat oikeat kipupisteet. He tietävät ne, eivät tutkijat tai hallinto, opettajia kouluttava tutkija sanoo.