Kesän lintuinfluenssa-aallosta on tulossa edellisvuosia rajumpi. Ruokaviraston mukaan tauti on tappanut Suomessa jo tuhansia villilintuja ja tarttunut myös nisäkkäisiin. Norjassa puolestaan elintarvikeviranomainen on todennut, että meneillään oleva lintuinfluenssa-aalto on maan historian pahin. Erityisen vakava tilanne on Pohjois-Norjan Vesisaaressa, vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suomen rajalta. Vaarana on, että lintujen syysmuuton alkaessa Norjan rannikon linnut tuovat tautia myös Lappiin (LK 27.7.).
Suomen puolella akuutein huoli liittyy Etelä- ja Keski-Pohjanmaan turkistiloihin. Ainakin parillakymmenellä tilalla lintuinfluenssavirus on tarttunut tarhakettuihin, joiden epäillään tartuttaneen toisiaan. Ruokavirasto on määrännyt turkiseläimiä lopetettavaksi kolmella turkistarhalla, ja lähipäivinä lopettamispäätöksiä on todennäköisesti tulossa lisää. Samaan aikaan Suomen riistakeskus on myöntänyt turkistarhoille poikkeusluvan lähes 10 000 linnun tappamiseen lintuinfluenssan takia.
Toimet ovat siis järeitä, mutta syystä. Seuraava pelko nimittäin on, että lintuinfluenssa tarttuu myös ihmisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan viruksen pysäyttäminen turkistarhoilla on tärkeää nimenomaan siksi, ettei virus pääse kehittymään pandemiaksi ihmisten keskuudessa.
Viimeistään tässä kohtaa hälytyskellojen pitäisi soida kaikilla, jotka ovat missään tekemisissä lintujen kanssa. Toistaiseksi kaikki ihmisille tehdyt testit ovat olleet negatiivisia, mutta huonoihin uutisiin on syytä varautua. Jos koronapandemia jotakin opetti niin sen, ettei ärhäkästi tarttuvien virusten kanssa ole leikkiminen.
Samalla paheneva influenssa-aalto pakottaa pohtimaan eläinten tehotuotannon riskejä ja myös eettisyyttä. Lintuinfluenssa on saanut tiettävästi alkunsa Aasian lintuteollisuudesta, ja nyt virus jyllää meilläkin nimenomaan eläintuotannossa ja uhkaa siipikarjaa.
Lapissa lintuinfluenssan leviämisen uhka ei ole yhä suuri kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa, missä on runsaasti siipikarjatiloja. Esimerkiksi Ranuan eläinpuistossa lintujen terveydentilaa tarkkaillaan silti tiiviisti (LK 21.7.). Ruokavirasto myös suosittelee, että pihakanat pidetään sisätiloissa koko Suomessa, jotta ne eivät joudu tekemisiin luonnonvaraisten lintujen kanssa.
Elokuussa alkavaa kyyhkyjen ja vesilintujen metsästystä lintuinfluenssa ei tällä tietoa uhkaa. Metsästäjäliiton suosituksen mukaan riistalintujen ruokinnasta on kuitenkin syytä pidättäytyä. Lapissa lintuinfluenssatapauksia ei ole toistaiseksi todettu, mutta lintujahtiin lähtevien on hyvä tiedostaa tautiriski. Esimerkiksi suojakäsineiden käyttö metsällä on paikallaan. Lintukoiran omistaja joutuu puolestaan pohtimaan, uskaltaako riskeerata lemmikkinsä terveyden.
Ilmaston lämpeneminen tuo monia eteläisen Suomen vitsauksia vähitellen Lappiin. Esimerkiksi vaatteiden alle ja hiusten sekaan tunkeutuvat hirvikärpäset ovat Itä-, Keski- ja Etelä-Suomen metsissä marjastaville tuttu seuralainen. Lapissa näiltä viheliäisiltä hyönteisiltä on saanut kulkea rauhassa aivan viime vuosiin asti, mutta ei välttämättä enää.
Samoin on erityisesti uimareita kiusaavan sinilevän laita. Aiemmin myrkyllistä sinilevää ei Lapissa juuri ollut, mutta tänä kesänä siitä on tehty havaintoja jo useilla järvillä (LK 29.7.).