Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Pääkirjoitus

Tuore sel­vi­tys suo­sit­te­lee seu­tu­kun­ta­koh­tais­ta testiä ve­ro­tue­tuis­ta eri­tyis­ta­lous­alueis­ta – tulevan hal­li­tuk­sen on syytä tarttua kes­kus­tan tar­joa­maan syöt­tiin

Norja on onnistunut patoamaan muuttoaaltoa pohjoisesta etelään. Suomi ei ole edes yrittänyt tätä.
Norja on onnistunut patoamaan muuttoaaltoa pohjoisesta etelään. Suomi ei ole edes yrittänyt tätä.
Kuva: Pekka Aho
Pääkirjoitus // 8.3.2023

Erityistalousalueiden perustamiselle Itä- ja Pohjois-Suomeen ei ole merkittäviä EU-oikeudellisia, eikä perustuslaillisia esteitä. Rajoitteita löytyy, mutta ne on kierrettävissä. Tämä käy ilmi tuoreesta selvityksestä, jonka valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) tilasi ulkopuolisilta selvittelijöiltä viime syksynä.

Selvityksen tavoitteena oli arvioida Suomen mahdollisuuksia ottaa käyttöön alueellisia verokannustimia yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi sekä investointien ja osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi rakenteellisista ongelmista kärsivillä alueilla, kuten Lapissa. Lähtökohtana olivat useissa EU-maissa jo pitkään käytössä olleet erityistalousalueet, joista saadut kokemukset eivät tosin tarjoa yksiselitteistä vastausta järjestelyn toimivuudesta – tuloksena on ollut sekä menestys- että pettymystarinoita.

Erityistalousalueiden keskeisin veronhuojennus on määräaikainen täysi tai osittainen vapautus yhteisöverosta alueelle investoivalle tai toimivalle yritykselle. Selvityksestä selviää, että tämä lisää alueen taloudellista toimintaa ja tasoittaa alueellisia talouseroja.

Erityisalueet voivat houkutella uusia investointeja Suomeen ja parantaa mahdollisuuksiamme pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa vihreän siirtymän investoinneista. Tästä kiittäisi koko maan kansantalous.

Riskinä on, että erityistalousalue taannuttaa lähialueen talouskehityksen imemällä investoinnit itselleen. Ongelman muodostaa myös Suomen kroonisesti alijäämäinen julkinen talous, jolla ei ole lähtökohtaisesti varaa verotukiin, eikä varsinkaan sen luokan tukiin, joista moni vihreän siirtymän investointien kilpailijamaa on jo ilmoittanut.

Selvittelijät suosittavat erityistalousalueen täsmäkokeilua pienen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen seutukunnissa, jotka kärsivät rakenteellisista talousongelmista. Jotta kokeilusta voidaan vetää tarvittavat johtopäätökset, testin on kestettävä vuosia.

Idea alueellista veroporkkanoista syntyi alunperin keskustan puoluekokouksessa viime kesänä. Muut puolueet eivät innostuneet tuolloin ideasta, mihin oli vähintäänkin osasyy se, että pääosa Pohjois- ja Itä-Suomen taantuvista alueista on keskustan vahvoja alueita.

Jo selvitystyön aikana oli tiedossa, ettei Sanna Marinin (sd.) hallitus ehdi ryhtyä asiassa toimiin. Saarikko tarjoaa nyt tätä mahdollisuutta tulevalle hallitukselle, jonka on syytä tarttua syöttiin. Erityistalousalueet  toimivat hyvin eri puolilla Eurooppaa, miksi eivät Suomessa?

Ylen taannoisen kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko Suomen asuttuna – tarvittaessa valtion tuella. Hyvin toteutettu erityistalousalue verohelpotuksineen sekä luvitus-, työvoima- ja muine säätelykevennyksineen voisi olla näissä talkoissa tehokas ja kestävä toimintapa.

P.S.

Selvityksessä ei mainita Norjan mallia, jota keskusta on ajanut Suomeen vuosikymmeniä. Kyse on vero- ja muista helpotuksista, joita Norja tarjoaa pohjoiseen asettuville. Öljymaa on onnistunut hidastamaan näin etelän muuttovirtaa jo reilut 30 vuotta. Keskusta sai ajettua hallitusohjelmaan Norjan mallista kopioidun opintolainahyvityksen, jonka kokeilun piti alkaa 25 pohjoisen kunnassa 2023. Hanke kaatui loppumetreillä hallitusriitoihin. Aika näyttää, siirretäänkö erityistalousalueetkin lopulta samaan aluepoliittiseen ikuisuushankemappiin.