Oletko koskaan miettinyt, mitä voisit tehdä EU:n ainoan alkuperäiskansan hyväksi?
Kesäkuun alussa norjalaisilla oli peiliin katsomisen paikka, kun Norjan totuus- ja sovintokomission loppuraportti luovutettiin maan suurkäräjille.
Suurkäräjien puhemies Masud Gharahkhani totesi joidenkin tulevan yllättymään ja järkyttymään raportista.
Sen mukaan saamelaiset kokevat edelleen syrjintää sekä halventavaa kohtelua valtaväestön toimesta esimerkiksi kiusaamisen, häirinnän ja vihapuheen muodossa.
Yllätys se oli niille, joille saamelaisten ja kansallisten vähemmistöjen kokemukset ovat olleet näkymättömiä.
Norjan komission mukaan moni uskoo vähemmistöihin kohdistuvia kielteisiä stereotypioita.
Tärkeää olisi tiedon lisääminen valtaväestön keskuudessa. Vastaava tavoite on kirjattu myös saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaattiin Suomessa.
Yle (23.11.2022) uutisoi, että saamelaiskäräjälakiuudistuksen aikaan väkivaltainen ja rasistinen puhe saamelaisia kohtaan voimistui netin keskustelufoorumeilla ja somessa.
Toive on, että parempi saamelaisuuden tuntemus veisi väestösuhteita myönteisempään suuntaan.
Toisin sanoen meidän suomalaisten suhteissa saamelaisiin ei ole kehumista.
Jos kantaväestön tietämys saamelaisuudesta on heikkoa ja stereotypioihin perustuvaa, tuleeko totuus saamelaisten kohtelusta meillekin yllätyksenä?
Totuus- ja sovintokomissioita ei perusteta kevein perustein. Taustalla on järjestelmällistä syrjintää, pakkosulauttamista, vääryyksiä ja traumoja. Syvää epäluottamusta ja rikkinäisiä suhteita.
Mitä pidemmälle totuus- ja sovintokomission työ etenee, sitä laajemmin kysymys sovinnosta koskee koko yhteiskuntaa. Totuus menneisyydestä on meidän kaikkien yhteinen.
Jossain vaiheessa katseet on käännettävä tulevaan.
Komission puheenjohtaja Hannele Pokka kertoi keväällä Lapin Kansalle (1.3.2023), että vielä ei ole aika puhua luottamuksen rakentamisesta tai sovinnon saavuttamisesta. Ensin komission on keskityttävä kuulemaan saamelaisten kokemuksia.
Sillä välin kun komissiolle annetaan työrauha, mitä me suomalaiset voimme tehdä sovinnon edistämiseksi? Ei ole liikaa pyydetty, että valtaväestö lisäisi oma-aloitteisesti tietämystään jo nyt.
Hallitusohjelmassa luvataan komission työlle jatkoa vuoden 2025 loppuun asti.
Paljon on kiinni siitä, osoittaako Petteri Orpon hallituksen kaavailema vahva ja välittävä Suomi välittävänsä alkuperäiskansan oikeuksista. Jos nykyinen hallituskokoonpano pysyy kasassa, parin vuoden päästä he ovat vastuussa sovintotyön jatkamisesta.
Suomi on ollut pitkään haluton tunnustamaan saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana. Rasismikohujen kurittama hallitus ei ole toistaiseksi vakuuttanut, että tämä muuttuisi.
Muutos on kiinni meistä, suomalaisista.
Vahvassa ja välittävässä demokratiassa enemmistö pitää myös vähemmistöjen puolia.