Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Kolumni

Tornien taisto – ja sen varjo

Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Moni saattoi hieraista silmiään, kun odotettu Arinan tornihotellisuunnitelmaan kaavaluonnos tuli viime viikolla julki ennen syksyn ensimmäistä kaupunginhallituksen kokousta.

Kaavaluonnoksessa torneja on yhden sijaan kaksi: Arinan 18-kerroksisen hotellin lisäksi korttelin Pekankadun ja Maakuntakadun puoleiseen kulmaukseen oli luonnoksessa piirretty peräti 14-kerroksinen asuinrakennus.

Tornisuunnitelmia on kaupungissa toki tehty aiemminkin, mutta nämä kaksi näyttävät saaneen nyt tuulta purjeisiinsa. Edessä on toki vielä monta vaihetta naapureiden kuulemisista ja asukkaiden mielipiteistä kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

On hienoa, että ydinkeskustan ehkä keskeisin kortteli on viimein uudistumassa. Matkailijavirran kasvaessa tarvitaan lisää majoituskapasiteettia. Hienoa on sekin, että kokonaisuuteen kuuluvaa vanhaa Lapinmaan taloa esitetään kaavamuutoksessa suojeltavaksi.

Tulee kuitenkin tiedostaa, kuinka valtava vaikutus rovaniemeläisittäin ennennäkemättömän korkealla rakentamisella olisi kaupunkikuvaan. Se, olisiko torni tai kaksi Rovaniemelle kaunistus vai kauhistus lienee toki viime kädessä katsojan silmässä.

Se, olisiko torni tai kaksi Rovaniemelle kaunistus vai kauhistus lienee toki viime kädessä katsojan silmässä.

Näinkin merkittäväksi hankkeeksi on kuitenkin mielestäni poikkeuksellista se, että luonnosvaiheessa esitellään kaavamuutoksen pohjaksi ainoastaan yksi vaihtoehto.

Jos johonkin, niin tähän kortteliin rovaniemeläisten sopii odottaa laadukasta kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Tasapuolisuutta tai läpinäkyvyyttä unohtamatta.

Aiempi tornihotellihanke jäi lähtökuoppiinsa vai kivenheiton päässä. Pekankadun ja Maakuntakadun kulmauksessa toimivan City-Hotelin tornihotellihanke tyssäsi, kun yrittäjälle suotiin kerroksia korkeintaan seitsemän ja lopulta kaksi lisää.

Lapin Kansan haastattelussa 10.8.  yrittäjä Mikael Gröhn tuo esiin pettymyksensä Lapinmaan korttelin kaavaluonnokseen: hän pitää päätöksentekoa epäreiluna paikallista yrittäjää kohtaan.

Asian tiimoilta on käyty myös poikkeuksellisen runsasta verkkokeskustelua. Valtaosa osallistujista vaikuttaa jakavan Gröhnin näkemyksen. Moni on nostanut myös esiin päättäjien mahdolliset sidonnaisuudet ja niiden mahdolliset vaikutukset päätöksentekoon.

Kun kaupunginhallitus käsitteli asiaa viime maanantaina, nousi kokouksen johtoon toinen varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja Susanna Junttila (kesk.) ja varapuheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi (sd.) joutuivat jääväämään itsensä, sillä Junttila on Arinan hallintoneuvoston jäsen ja Näkkäläjärvi edustajiston.

Toista tornia suunnittelevan asunto-osakeyhtiö Rova-Pekan keskeinen toimija on puolestaan elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Matti Henttunen (ps.), entinen kaupunginhallituksen jäsen hänkin.

Vaikka päättäjät jääväävät itsensä esimerkillisesti, voi rivikansalaisen – tai verkkokeskustelijan – olla välillä haasteellista hahmottaa, kuinka monet eri roolit ovat yhteensovitettavissa.

Otollista maaperää spekuloinneille luonee tässä tapauksessa erityisesti se, että Rovaniemen linja korkeaan rakentamiseen vaikuttaa elävän tapauskohtaisesti.