
”Hei! Suunnitelmissa on lakkauttaa tämä teidän lähikoulu ja yksityistää lastenne päiväkoti. Teillä on nyt noin viikko aikaa kertoa, mitä mieltä olette asiasta. Terveisin Rovaniemen kaupunki.”
Säästöehdotukset kahden päiväkodin yksityistämisestä, kolmen kyläkoulun lakkauttamisesta ja kahden kirjaston sulkemisesta ovat saaneet miettimään, miltä Rovaniemen kaupunki asukkaastaan tuntuu.
Miltä tuntuu saada kesken työpäivän viesti, jossa kerrotaan, että päiväkoti saattaa vaihtaa omistajaa tai koulu mennä kiinni vajaan vuoden päästä?
Koska kyse on kaupungin päätöksenteosta, asia ei lopu siihen. Meillä jokaisella on nimittäin mahdollisuus vaikuttaa – tai ainakin sanoa mielipiteemme. Tässä tapauksessa siihen oli varattu aikaa reilu viikko. Miltä se tuntuu tavallisesta kaupunkilaisesta?
Mitä ylipäätään mahtaa perheenäiti tai -isä ajatella siitä, että asiassa voi toimittaa ensi viikon perjantaihin saakka kirjallisia lausuntoja kaupungin kirjaamoon?
Sanoisinko, että tuon tehokkaampaa brändityötä on vaikea tehdä. Sen kerran, kun kaupungin päätöksenteko osuu konkreettisesti omaan elämään, se tapahtuu kaikin puolin ikävästi. Tunnemuisto voi olla lähtemätön.
Täällä toimituksessa saamme usein nähdä, miten kaupunkilaiset heräävät puolustamaan palvelujaan – jos heräävät. Kuulemme näkemyksiä ja meille ehdotetaan jutunaiheita, mutta näemme myös, miten valveutuneet ihmiset alkavat perehtyä asioihin.
On ihanne, että ihmiset olisivat perillä siitä, miten kaupungin päätöksenteko-organisaatio toimii. Se ei kuitenkaan ole realismia, sillä tiedolle on vähän käyttöä arkielämässä. Tuo asia pitäisi huomioida päätöksenteossa, ja antaa ihmisille aito mahdollisuus vaikuttaa – ja kiinnostua vaikuttamisesta.
Nyt kaupunkilaisille tarjotaan lähinnä stressintäyteisiä vaikuttamisviikkoja, jolloin äidit tai isät valvovat yökaudet perkaamassa säästöehdotusten perusteluja, jotka joku kokenut viranhaltija on kirjoittanut. Se ei ole reilua.
Asukkaiden ja päätöksenteon suhde otettiin huomioon kaupungin viime talven brändiuudistuksessa. Yksi tärkeimmistä valmistelukysymyksistä oli, minkälaisia vaikuttamismahdollisuuksia kaupunkilaisille tulisi olla tarjolla. Vastauksissa on paljon hyviä ehdotuksia: avoin aloitekanava, osallisuustyöryhmiä ja osallistavaa budjetointia.
Niitä voivat viranhaltijat tehdä valmistelussaan. Tärkeintä kuitenkin olisi, että päättäjät eli vaaleilla valitut kaupunginvaltuutetut sitoutuisivat pitkäjänteiseen päätöksentekoon, jolloin asukkaillakin olisi aikaa muodostaa mielipiteensä. Se helpottaisi arkielämää suuresti.
Brändikyselyn vastaukset: next.rovaniemi.fi/tulokset.