Hannu Metso ehdotti (LK 9.11.) Kemijoen vanhojen jokiuomien vesitystä vaellusyhteydeksi ja kalojen poikastuotantoalueiksi. Palaute on eteenpäin menemisen edellytys, kiitos siitä.
Vanhat uomat ovat voimalaitosten tulvaluukkujen alapuolella olevia jokipohjia. Rovaniemen alapuolella vanhoja uomia on Ossaus- ja Petäjäskosken voimalaitosten yhteydessä, yläpuolella Permanto- ja Pirttikoskella sekä Seitakorvassa. Tulvaluukuista on oltava turvallisuussyistä aina mahdollista juoksuttaa tarpeellinen määrä vettä. Tulva-aikana niistä juoksutetaan vettä tuhansia kuutiometrejä sekunnissa. Joudumme ohijuoksuttamaan vettä myös muulloin, jos laitosten koneisto tai sähkönsiirtojärjestelmä vikaantuu.
Kokemukset Suomesta ja Ruotsista osoittavat, että vanhojen uomien hyödyntämiseen vaelluskalojen poikastuotantoalueina liittyy haasteita muun muassa tulvajuoksutuksista johtuen. Ohitusuomassa hyytö ja siten myös pohjan jäätymisen mahdollisuus on talvella suuri. Ei ole selvää, että luonnonmukaisen uoman koko pinta-ala sopii vaelluspoikastuotantoalueeksi. Tutkimusten mukaan kutualueiden ja eri-ikäisten jokipoikasten elinympäristöjen laatuvaatimukset ovat erilaisia esimerkiksi pohjarakenteen ja virran vuolauden suhteen.
Ala-Kemijoen voimalaitosten osalta ohitusuomiin toteutettavissa olevan poikastuotantoalueen koko jäisi yhteenlaskettunakin muutamaan hehtaariin. Alue on vähäinen, kun sitä vertaa Ounasjoen poikastuotantoalueen pinta-alaan, noin 1 900 hehtaariin.
Kemijoki Oy valmistelee vaellusyhteyksien suunnittelun edistämistä Perämereltä Ounasjoelle. Esisuunnittelu käynnistyy vielä kuluvana vuonna, kunhan saamme palautetta Taivalkosken kalauoman seurantaryhmältä. Tavoitteena on kartoittaa parhaat tavat toteuttaa vaelluskalojen ylös- ja alasvaelluksen mahdollistavat ohitusratkaisut Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen.
Taivalkosken kalauoman seurantaryhmän tehtävänä oli alun perin kirittää meitä uoman suunnittelussa ja toteutuksessa. Ryhmässä on mukana Lapin ely-keskuksen, Metsähallituksen, Lapin liiton, jokivarren kuntien, kalatalousalueiden, Lapin vapaa-ajankalastajien, paikallisen osakaskunnan ja kyläyhdistyksen edustajia sekä asiantuntijajäseninä Luonnonvarakeskuksen ja Voimalohi Oy:n edustajat.
Vaellusyhteys Perämereltä Ounasjoelle edellyttää toimivia vaellusyhteyksiä Kemijoen viidelle ensimmäiselle voimalaitokselle, joista Kemijoki Oy omistaa neljä. Taivalkosken kalauoma koostuisi luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista, koska näin vaelluskalat pääsevät tutkimustiedon mukaan parhaiten ohittamaan padon. Uomaan odotamme viranomaiselta vesitalouslupaa.
Kirjoittaja toimii johtajaa Kemijoki Oy:ssä.