Uusi vuodenkierto, pimeyden hapertuva laahus.
Luen muistiinpanojani saamelaislasten kokemuksista kouluissa ja asuntoloissa vuosina 1940–60. Kuuntelin sovinto- ja totuuskomission raportin luentaa Kansallisteatterissa Helsingissä.
Suomalainen opettaja ei ollut suostunut lausumaan oppilaansa saamenkielistä nimeä, hän oli aina kutsunut poikaa ”heinäkengäksi”. Yksi nainen kertoo vasta keski-ikäisenä vakavasti sairastuttuaan päässeensä käsiksi pienenä koululaisena tuntemaansa tuskaan, kun yhtäkkiä ei ollut ketään pitämässä huolta.
Hyvää äitienpäivää!
Lue Lapin Kansa Digiä _2 kk vain 9,90 €_
Verkkosivujen rajaton lukuoikeus
Näköislehdet (ma, ke ja pe) ja arkisto
Galleriat
Sovellus
Lapin Kansa Live -lähetykset
Podcastit
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi