Natoon meno oli vuosia asia, josta ei edes puhuttu. Ukrainan sota muutti suomalaisten mielet hetkessä. Nato-optiosta enää edes keskusteltu, vaan haettiin suoraan jäsenyyttä.
Olemme pitkästä aikaa ensimmäisen vaalikampanjan keskellä, jossa ei Nato-optiota enää väistellä. Eduskunta on jo asian sinetöinyt selvällä enemmistöllä. Enää odotellaan vain Unkarin ja Turkin päätöksiä.
Toisin ovat asiat rajajoen toisella rannalla. Natoon hakeutuminen ei ollut Ruotsissa aivan yhtä lailla läpihuutojuttu, vaikka tasatahtia naapurin kanssa halutaankin edetä.
Pohjois-Ruotsin sotilasalueen eli Norra militärregionin päällikkö, eversti Lars Karlsson avasi pohjoisen puolustusnäkökulmia NSD:ssä.
Ruotsissa on kääntynyt kelkka puolustusvoimien supistamisessa. Karlssonin 40-vuotisen sotilasuran aikana on kadonnut 30 prikaattia eli vain kaksi oli jäljellä, kun hänestä tuli Norrbottenin prikaatin komentaja vuonna 2014. Pohjoista sotilasaluetta Karlsson on johtanut Bodenissa vuodesta 2021.
Puolustusvoimiin on Ruotsissa satsattu enemmän jo muutaman vuoden ajan. Uusia sotilasyksikköjä on perustettu ja varusmiespalveluun on otettu lisää nuoria.
Eversti Karlsson näkee jo ilmastonmuutoksen muuttaneen merkittävästi arktisen alueen strategista merkitystä. Ruotsin ja Suomen hakeutuminen Natoon vaatii panostuksia myös pohjoiselle alueelle.
Eversti myöntää suoraan, että hyökkäys Suomeen olisi myös hyökkäys Ruotsiin. Jatkossa ei enää mietitä vain maan omia rajoja, vaan Naton myötä koko puolustusyhteisön alueen puolustamista.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on tiivistä, jossa ei isoja muutoksia kaivata. Jokainen maa tietysti katsoo oman puolustusstrategiansa yhteensopivuutta Naton sisällä. Sotilassalaisuuksia ei paljasteta, mutta puolustussuunnitelmia harmonisoidaan.
Pohjoisen naapurimaiden yhteiset sotilasharjoitukset tulevat ruotsalaiseverstin mukaan lisääntymään.
Kiirunasta Östersundiin ulottuvaa pohjoista sotilasaluetta johtava eversti laskee Norrbottenin sotilaallisen merkityksen kasvavan entisestään. Norrbottenilaiset tulevat huomaamaan puolustusvoimien läsnäolon läänissä aiempaa selvemmin. Harjoitusten määrä pohjoisimmassa maakunnassa kasvaa. Sotilaiden on jatkossakin opittava taistelemaan talviolosuhteissa. Taistelukyvyn ylläpito vaatii säännöllistä harjoittelua.
Suomea lähinnä on Ruotsin vanha puolustuslinja ns. Kalixlinja. Vanhojen puolustuslinjojen merkityksen ei uskota vähenevän, vaikka Ruotsi ja Suomi liittyisivätkin Natoon. Omia teistöjä, vesistöjä ja alueita on puolustettava myös puolustusliitossa.
Yhdessä puolustusta harjoitellaan, mentiin Natoon yhtä jalkaa tai ei.
Kirjoittaja on toimittaja.