Suomessa tuli keskiyöllä voimaan Venäjällä rekisteröityjen autojen tuontikielto, joka kieltää venäläisautojen tuonnin maahan myös yksityishenkilöiden tilapäiseen matkailukäyttöön. Lyhyellä varoitusajalla voimaan tulleesta kiellosta ilmoitti ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) perjantaisessa tiedotustilaisuudessa.
Syy tiukentuneelle tuontikiellolle on EU-komission uusi tulkintasuositus pakotteista. Venäjälle rekisteröidyt autot eivät enää voi tulla Suomen rajan yli EU:n alueelle, vaan Tulli käännyttää ne takaisin. Maassa jo olevat venäläisautot on vietävä pois 16. maaliskuuta 2024 mennessä.
Jatkossa Suomeen voi tuoda venäläiskilpisen auton vain Venäjällä pysyvästi asuva EU-kansalainen, tällaisen perheenjäsen, diplomaatti tai diplomaattiin rinnastettava henkilö. Poikkeuksia voidaan tehdä myös humanitaarisista syistä tuotujen autojen kohdalla.
– Kansallisen linjauksen mukaiset poikkeukset ovat laajemmat kuin komission tulkintaohjeessa. Kyseistä pakoteasetuksen kieltoa tulkittaessa on otettava huomioon myös muut säädökset, erityisesti perusoikeudet sekä Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet, ulkoministeri Valtonen sanoi perjantaina.
Riski pakotteiden kiertämiselle
Viro, Latvia ja Liettua tekivät vastaavan päätöksen aiemmin tällä viikolla.
– Olemme koordinoineet asiaa kumppanimaiden kanssa, Valtonen sanoo.
Viime perjantaina voimaan tulleen EU-komission ohjeistuksen mukaan Venäjälle rekisteröityjä autoja ei voi tuoda EU-alueelle edes henkilökohtaiseen matkailukäyttöön. Kyse ei ole uudesta pakotteesta, vaan jäsenmaille annetusta uudesta tulkintasuosituksesta, joka koskee jo päätettyjä pakotteita.
Uuden suosituksen mukaan pakotteiden kannalta ei ole merkitystä, onko Venäjälle rekisteröity ajoneuvo yksityisessä vai kaupallisessa käytössä, vaan kaikkien pakoteasetuksessa listattujen ajoneuvojen tuonti olisi täysin kielletty.
Suomen kansallista toimeenpanoa ja sen vaikutuksia ovat arvioineet ulkoministeriö ja Tulli. Asiaa käsiteltiin tänään EU-ministerivaliokunnassa.
Tuontikielto leikkaa merkittävästi Suomen ja Venäjän välistä rajaliikennettä. Ajoneuvoilla tapahtuvia rajanylityksiä on Valtosen mukaan noin 5 000 viikossa. Rajavartiolaitoksen tietojen mukaan 75 prosenttia rajanylityksistä tapahtuu kaksoiskansalaisuudella, oleskeluluvalla tai perhesiteellä. Loput tapahtuu viisumilla.
Komissio on korostanut, että autoihin kohdistuu merkittävä riski pakotteiden kiertämiselle.
"Takavarikointi ei ensisijainen tavoite"
Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, mitä tapahtuu Suomessa Venäjän kilvissä oleville autoille kuuden kuukauden jälkeen. Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit sanoo, että asiasta tullaan tiedottamaan myöhemmin vielä lisää.
– Mutta lähtökohta on se, että Venäjän rekisterikilvissä olevien autojen on kuuden kuukauden siirtymäajan jälkeen poistuttava, Rakshit sanoo.
Lisäkysymyksenä esitettiin, voidaanko autoja takavarikoida. Rakshit sanoi, että vain rikosasioissa voi tehdä takavarikon ja silloinkin kyse on enemmän siitä, että ajoneuvo vaaditaan oikeudessa menetettäväksi valtiolle.
Asiasta on keskusteltu paljon pakotteiden yhteydessä. Rakshit muistuttaa, että pakotteiden ei ole tarkoitus siirtää omistusoikeutta valtiolle tai kenellekään muulle.
– Takavarikointi ei ole ensisijainen tavoite, hän sanoo.