Suomen talous on nyt virallisesti taantumassa. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteemme kasvu kääntyi viime kesän jälkeen miinukselle ja pysyi pakkasella koko loppuvuoden. Loka-joulukuussa bkt supistui 0,6 prosentilla 2021 loka-joulukuuhun verrattuna – viennin, investointien ja kulutuksen volyymit vähenivät selvästi vuoden takaisesta eli sekä vienti- että kotimarkkinakysyntä ovat laskussa.
Muissa Pohjoismaissa, kuten myös EU-maissa keskimäärin, kasvu on ollut Suomea vahvempaa. Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen bkt pysyi loka-joulukuussa heinä-syyskuun tasolla. Poikkeus on Saksa, missä talous sukelsi jopa Suomea pahemmin – 1,8 prosentilla. Tämä on osasyy Suomen vaikeuksiin, sillä Saksa on tärkein vientimaamme.
Talouskriisi on vienyt Suomesta vuoden verran talouskasvua. Kyse ei ole silti romahduksesta, sillä pahemminkin olisi voinut mennä.
Venäjän hyökkäyssota synnytti eurotaloudessa osin hallitsemattoman ketjureaktion, missä oli aineksia katastrofiin. Vuosi 2022 tullaan muistamaan paitsi järjettömän sodan alkamisesta myös sähkön ja polttoaineiden hinnan äkkinoususta, energiakriisistä, korkojen kasvukäänteestä ja ennätyskorkeasta inflaatiosta, jonka seuraukset näkyivät karuimmalla tavalla ruokakaupoissa.
Vähemmälle huolihuomiolle on jäänyt se, että työllisten määrä on kääntynyt Suomessa laskuun. Työllisiä oli loka-joulukuussa 0,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla työtuntien määrä väheni 1,5 prosentilla.
Vaikka koko viime vuoden vastaavat luvut jäivät plussalle – 2,4 ja 0,6 prosenttia – loppuvuoden kehitys ennakoi mahdollisia ongelmia.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että lähestyviin eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet oikealta vasemmalle ovat rakentaneet vaaliohjelmansa valtiontalousosion enemmän tai vähemmän työllisten määrän jatkuvan kasvun varaan. Työllisyysastetta pitäisi kasvattaa, jotta kansantaloutemme kykenee rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut ja kroonistuva velkaantuminen saadaan pysäytettyä.
Jos työllisyyden kasvu tyrehtyy tai jopa pysähtyy, laskelmat menevät uusiksi. Toki on yhä mahdollista, että kyse on ohi menevästä ilmiöstä ja työllisten määrä alkaa taas nousta keväämmällä.
Suomessa, kuten muissakin EU-maissa eletään epätietoisuuden aikoja. Epävarmuutta luo erityisesti sota, jonka loppua ei ole näköpiirissä. Uhkana on myös sodan laajeneminen.
Vaan ei koskaan niin huonoa ettei aina jotain hyvääkin. Inflaatio hellittää ja kuluttajien taloususko on vähitellen palautumassa. Ruokakriisiä ei tullut ja energiakriisikin helpottaa. Työllisyystilanne on yhä hyvä, eikä pelättyä konkurssiaaltoa ole nähty. Länsi on yhtenäisempi kuin koskaan ja jos Turkki suo, Suomi on Naton jäsen kesään mennessä.
P.S.
Vaikka kaupunkilaistuminen jatkuu, maaseudun vetovoima on entistä vahvempi. Tuoreen kyselyn mukaan (MT, Suomen Kylät ry, MTK) 44 prosenttia suomalaisista – yli miljoona aikuista – haluaa muuttaa maalle. Neljä vuotta sitten prosentti oli 41. Lisäksi yli puolet kansasta kannattaa valtiollisia tukitoimia maaseudun pitämiseksi asuttuna ja elinvoimaisena. Tutkijat uskovat koronan ja sodan lisänneen ymmärrystämme maaseutualueiden huoltovarmuus- ja muusta merkityksestä Suomelle. Tämän luulisi näkyvän myös tulevien päättäjien päätöksissä.