Suomen su­per­nan­ny Pia Pent­ta­la: Lasten ag­gres­sii­vi­suus ja le­vot­to­muus joh­tu­vat usein vuo­ro­vai­ku­tuk­sen puut­tees­ta – monessa per­hees­sä äly­lait­teet ovat ongelma

Suomalaisperheiden kasvatusongelmia Supernanny-ohjelmassa ratkova lastensuojelun ammattilainen Pia Penttala saa fanipostia myös lapsilta.

Supernanny Suomi -ohjelman uuden kauden ensimmäisessä jaksossa Pia Penttala pureutuu perheen esikoisen raivokohtauksiin.
Supernanny Suomi -ohjelman uuden kauden ensimmäisessä jaksossa Pia Penttala pureutuu perheen esikoisen raivokohtauksiin.

Jopa perheen kissat kavahtavat perheen raivoavaa esikoista, toisaalla älypuhelimet toimivat lapsenvahteina, kun kuusilapsisen eroperheen äiti ei jaksa. Kun vanhempien keinot loppuvat, kutsutaan apuun Pia Penttala, Suomen supernanny, perheiden kasvatuspulmia ratkomaan.

Penttala on luotsannut Supernanny Suomi -ohjelmaa parin vuoden ajan, ja nyt MTV3:lla nähdään ohjelman toinen tuotantokausi. Mutta miten lastensuojelun ammattilainen Nummelasta lopulta päätyi ohjelmaan?

– Minua pyydettiin tähän hommaan, mutta aluksi suhtauduin aika varauksellisesti, sillä en ollut koskaan ajatellut tekeväni työtäni julkisesti. Halusin tulla kuulluksi oman ammattietiikkani puolesta. Sain siihen tuotantoyhtiöltä hyvän tuen, Penttala kertoo.

"Nuorena äitinä katsoin Jo Frostia"

Supernanny perustuu briittiläiseen formaattiin. Britannian supernanny Jo Frost on ratkonut kasvatusongelmia varsin eri tyyliin kuin Penttala. Moni sarjaa seurannut muistaa Frostin häpeänurkat ja autoritäärisen otteen.

– Emme halunneet tehdä kohua herättävää ohjelmaa, vaan lähtökohta on pehmeä ja auttamishaluinen. Olen halunnut tuoda ohjelmaan ammatillisuuden, sillä eihän kasvatus saa olla lyttäävää. Sellainen ei kuulu edes kuulu minun ajatusmalliini.

Myöskään huutaminen ja parjaaminen eivät kuulu Penttalan tyyliin, vaikka ärähtäminen onkin hänestä joskus paikallaan.

– Myönnän kyllä, että nuorena äitinä tuli itselläkin katsottua Jo Frostia. Kyllä se herätti kiinnostusta. Täytyy muistaa, että se on vanha formaatti ja kulttuuriset erot näkyvät siinä myös, Penttala sanoo.

"En ole koskaan ollut mikään pullantuoksuinen äiti"

Pia Penttala on kolmen, nyt jo nuoren aikuisen äiti. Omaa vanhemmuuttaan hän ei ole kokenut mitenkään erityisen haasteellisena mutta kasvattavana kylläkin.

– Olen joutunut katsomaan peiliin siinä, että lasten ajatuksille pitää antaa tilaa, olipa sitten kyse vaikka vain vaate- tai hiustyyleistä. On hyväksyttävä se, että lapset ovat vain lainassa.

Penttala kertoo olevansa onnekas, sillä vaikka lapset ovat jo kasvaneet isoksi, he viihtyvät vieläkin paljon perheenä yhdessä.

– En ole ollut mikään pullantuoksuinen äiti koskaan, sillä olen aina tykännyt tehdä työtä ja vaatinut myös oman tilan itselleni. Olen pyrkinyt siihen, että olen rehellinen ja oikeudenmukainen. Luulen, että olen onnistunut siinä. Vaikka räjähdänkin helposti, silti lapseni sanovat, että meidän äiti ei koskaan huuda.

Supernanny Suomi -ohjelmassaan hän on kokenut haastavimpina perheet, joista puuttuu aito vuorovaikutus.

Vanhemmuuteen kuuluu lasten tunteiden peilinä oleminen, mutta se vaatii Penttalan mielestä rohkeutta, joka punnitaan esimerkiksi silloin, kun lapsi reagoi voimakkaasti huutamalla.

– Silloin, jos koskaan, lapsi tarvitsee rinnalleen horjumattoman aikuisen. On oltava rohkeutta olla läsnä ja mennä lapsen vierelle. Anna kehon kertoa, että olet lasta varten. Lasta ei saa jättää yksin.

Isoin ongelma ovat älylaitteet

Perheet hakevat itse Supernanny Suomi -ohjelmaan, ja heille tehdään laaja haastattelu, jossa kartoitetaan heidän motiivejaan.

Kovin vaativiin tapauksiin ohjelma ei kuitenkaan sovellu. Perheiden ongelmia ei Penttalan mukaan vain repäistä auki ja jätetä perheitä yksin.

– Sellainen toimintamalli ei sopisi minulle ollenkaan, vaan tarvittaessa perheille tarjotaan enemmän keskusteluapua.

Pia Penttala on lastensuojelun ammattilainen ja Suomen supernanny, joka ratkoo perheiden kasvatusongelmia televisio-ohjelmassaan.
Pia Penttala on lastensuojelun ammattilainen ja Suomen supernanny, joka ratkoo perheiden kasvatusongelmia televisio-ohjelmassaan.

Ongelmia suomalaisperheissä aiheuttavat etenkin älylaitteet ja kohtaamattomuus. Isoin ongelma ovat älylaitteet ja niihin liittyvät pelisäännöt, kuten aikarajat.

Penttalan mielestä suomalaisten perheiden hyvinvointi määräytyy pitkälti sen pohjalta, millaisessa vuorovaikutuksessa perhe on keskenään ja kuinka säännöllistä se on.

– Nykyisin jokaisella on oma ruutu omassa tilassaan ja samalla jäädään yhä enemmän yksin, ja kommunikointi perheen välillä heikkenee koko ajan. Lapsi on yksin ruudun kautta nähtyjen ja kuultujen asioiden kanssa ja tulkitsee niitä omalla, vielä puutteellisella käsityskyvyllään.

Penttalan mukaan tämä lisää lasten levottomuutta, pahoinvointia ja aggressiivisuutta. Ennaltaehkäisyn kannalta olisikin tärkeää kiinnittää huomiota lapsen arjen toimintoihin: onko nukkumaanmenossa levottomuutta tai ovatko syömistilanteet vaikeita?

– Ruutu passivoi lapsen arkea eikä hän osaa tarttua mihinkään muuhun tekemiseen. Lapsen on hirveän vaikea lähteä käyttämään omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Ne ovat vahvoja merkkejä siitä, että lapsen pitää saada aikuinen rinnalle tukemaan, auttamaan ja antamaan ideoita. En tarkoita, että aikuisen pitäisi olla ohjelmatoimisto, mutta hän voi laittaa liikkeelle uuden tekemisen.

Yhteisiä ruokahetkiä ja tylsyyden sietämistä

Penttalan mielestä vanhemmuus on nykyään haasteellista. Lisäpaineita siihen luovat muuttuva työelämä ja kokemushaluinen yhteiskunta.

– Joskus kuulee sanottavan, että eihän lapsen tulo mitään muuta. Kyllä se muuttaa – kaiken. Entä jos se olisikin positiivinen asia? Antaahan se vanhemmillekin luvan hetkeksi asettua ja tutkia itseään.

Lastensuojelun parissa jo parinkymmenen vuoden ajan toiminut Penttala on myös psykoterapeutti ja kysytty luennoitsija. Luennoillaan hän korostaa mielellään vanhemmille tiettyä maalaisjärkisyyttä lasten kasvatuksessa.

Maalaisjärkisyyttä hänen mukaansa on se, että perhe kokoontuu muutaman kerran viikossa saman jauhelihakastikekattilan äärelle.

– Kun perhe kokoontuu riittävän usein yhteen, säilyttää perhe tuntemuksen toisistaan. Silloin jo toisen kulmakarvojen asennosta voi päätellä, millainen olotila hänellä on juuri sillä hetkellä. Meillä kaikilla on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja siksikin yhteinen ruokailu on tärkeää.

Maalaisjärkisyyden toinen "teesi" on se, että lasten pitää sietää tylsyyttä.

– Kun lapsi tulee valittamaan, ettei ole mitään tekemistä, lempilauseeni on, että "mene istumaan maton reunalle ja roikota jalkojasi". Kukaan lapsi ei kovin kauan siinä istu. Eipä mene aikaakaan, kun lapsi rupeaa itse käyttämään mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Niitä taitoja hän tarvitsee myöhemmin sosiaalisissa suhteissaan ja vuorovaikutuksessaan.

Suomen supernanny saa paljon palautetta niin sähköpostitse kuin kasvokkainkin. Erityisen paljon häntä lämmittää lapsilta saatu palaute.

– Lapset tuntevat minut joka paikassa, ja heiltä tulee tosi paljon pyyntöjä, voisinko tulla heillekin. Vähän fanipostiakin olen heiltä postilaatikkoon saanut. Uskon, että olen vaikuttanut lapsiin jonkinlaisella rehellisyydellä ja siten, että kohtaan heidät, asetan säännöt ja luon jotain kaukoturvaa. Lasten palaute on ollut tosi iso ilo itselle, Pia Penttala kertoo.

Supernanny Suomi, MTV3 klo 21.00