Minne me­si­mar­ja katosi?

Olosuhteille herkän mesimarjan kasvupaikat hävisivät maa- ja metsätalouden murroksessa. Mesimarja voi kuitenkin hyötyä ihmisestä vielä uudelleen.

Olosuhteille herkän mesimarjan kasvupaikat hävisivät maa- ja metsätalouden murroksessa. Mesimarja voi kuitenkin hyötyä ihmisestä vielä uudelleen.

Tilaajille
Tilaajille

Arktisten aromien puhelin on soinut tiuhaan. Luonnosta kuuluu kummia, kun ihmiset soittelevat yllättävistä mesimarjahavainnoista. Himoittuja marjoja on levinnyt jopa uusille kasvupaikoille. Eräs suunnistaja oli löytänyt Pohjois-Savosta valtavan esiintymän.

– Tämä on poikkeuksellinen vuosi. Mesimarjasta lienee tulossa hyvä sato! Suomen luonnontuotealan kattojärjestön Arktisten aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen iloitsee.

Partanen arvelee mesimarjan hyötyneen siitä, että Suomessa ei tänä kesänä ole ollut samanlaisia kurittavia kuivuusjaksoja kuin edellisvuosina. Mesimarja on nimittäin nirso olosuhteille: Se on erityisen herkkä niin alkukesän halloille kuin liian korkeille lämpötiloillekin. Sateita ei saa olla liikaa mutta ei myöskään liian vähän.

– Kukinta ja pölytys ovat onnistuneet ja kosteusolosuhteet ovat olleet mesimarjalle kohdillaan, Partanen pohtii.

Haluatko lukea tämän jutun?

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet (ma-la) ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi