Suomessa lintuinfluenssatilanteen erityispiirteenä ovat turkistiloilla havaitut tartunnat nisäkkäissä, sanoo apulaisprofessori, virologi Tarja Sironen Helsingin yliopistolta.
Tähän mennessä virus on sairastuttanut Suomessa vesilintuja, muutamia metsäneläimiä ja tarhattuja turkiseläimiä.
– Lintuinfluenssa leviää voimakkaasti luonnonvaraisissa linnuissa koko Euroopan alueella, mutta Suomessa erityispiirteenä on turkistiloilla havaitut tautiryppäät eli tartunnat nisäkäslajeissa, jotka ovat kontaktissa ihmisiin. Tältä osin Suomen tilanne voi kehittyä nopeammin vaikeampaan suuntaan, tarkentaa virologi Sironen.
Yhä useampi nisäkäs on sattunut kohtaamaan sairastuneita lintuja, joten tartuntojakin nähdään enemmän.
Sirosen mukaan lintuinfluenssa tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana, tällä hetkellä etenkin sairastuneiden lintujen ulosteesta.
– Lintuinfluenssa H5N1 ei ole vielä tarttunut ihmisestä ihmiseen, mutta nisäkkäiden välillä viruksen epäillään jo muutamassa tapauksessa tarttuneen. Varmaa tietoa tästä ei vielä ole, kertoo Sironen.
Maailman terveysjärjestö WHO varoitti vastikään, että lintuinfluenssaepidemioiden lisääntyminen nisäkkäiden keskuudessa saattaa edesauttaa viruksen leviämistä myös ihmisiin.
Ihminen on toistaiseksi pysynyt suojassa
Pohjoismaissa tartuntoja ihmisillä ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ole todettu.
– Kyseessä on lintujen virus, ja tartunta ihmisellä on todella harvinainen, kertoo Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Anna Katz THL:stä.
Hänen mukaansa lintuinfluenssaa on todettu viidellä ihmisellä Euroopassa parin vuoden aikana. Heistä kaikki ovat olleet suorassa kontaktissa sairastuneisiin tai kuolleisiin lintuihin. Jos lukua vertaa satoihin miljooniin sairastuneisiin lintuihin, on luku verrattain pieni.
– Lintuinfluenssa voi aiheuttaa ihmisille keuhkokuumeen ja vakavan taudin. Elimistö saattaa reagoida virukseen hyvin voimakkaasti, mutta infektio voi olla myös lievä tai oireeton, Katz sanoo.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan H5N1-alatyypin virus on aiheuttanut parinkymmenen vuoden aikana yli 800 ihmisen sairastumisen. Näistä kuolemaan on johtanut noin puolet tapauksista.
– Lintuinfluenssaviruksissa on itsessään pandeemista potentiaalia, mutta vaatii viruksen evoluutiossa aika suuria muutoksia, että se lähtisi tarttumaan ihmisestä toiseen, Katz kertoo.
Kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea
Mikäli tavallinen kansalainen havaitsee esimerkiksi lokkien kuolemia, asiasta tulee ilmoittaa kunnan eläinlääkärille.
– Kuolleisiin sairaisiin lintuihin ei pidä koskea eikä myöskään muihin villieläimiin. Jos on pakko käsitellä kuolleita eläimiä, pitää käyttää maskia ja kertakäyttöisiä käsineitä, ohjeistaa THL:n Katz.
Vakavampi tilanne on kuitenkin tuottajilla.
– Ihmisten riskiä kasvattaa etenkin lintuinfluenssaviruksen päätyminen tuotantoeläimiin, ennen kaikkea siipikarjaan ja hiljattain turkiseläimiin, virologi Sironen sanoo.
THL on ryhtynyt ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin Suomessa ja laatinut toimenpideohjeet terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien ja hoitajien, eläinlääkärien ja muiden tartuntatautien kanssa työtä tekevien tahojen käyttöön.