Tähtijuttu: Lappi on Naton sol­mu­koh­ta, sanoo Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola

Kysely: Var­jos­taa­ko korona pik­ku­jou­lu­ja? Osal­lis­tu Lapin Kansan net­ti­ky­se­lyyn

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Tilaajille

Suo­ma­lais­ten toive vah­vem­mas­ta pre­si­den­tis­tä to­teu­tuu – Kaksi po­li­tii­kan muu­tos­ta johtaa siihen, että pre­si­den­til­le tulee ny­kyis­tä enemmän pää­tet­tä­vää

Koko 2000-luvun alun kasvoi niiden suomalaisten määrä, joiden mielestä presidentillä on liian vähän valtaa. Näin ajattelevat etenkin nuoret, jotka eivät ole eläneet Urho Kekkosen sisäpoliittisen mestaroinnin aikaa. Perustuslakiin ja valtion johtajien vallanjakoon perehtynyt valtio-opin professori Heikki Paloheimo arvioi, että presidentin painoarvo politiikassa kasvaa nyt vauhdilla – ja seuraavan presidentin ensimmäisellä kaudella kehitys jatkuu.

Valtio-opin emeritusprofessori ja nykyisen vuoden 2000 perustuslain asiantuntija Heikki Paloheimo kertoo kuulleensa kevään mittaan monelta, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei enää kevään 2023 eduskuntavaaleissa olisi kovin tärkeää, kun Nato-jäsenyyshakemus on nyt jo jätetty.

Hänestä se on väärä tilannearvio. Paloheimon mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulee Nato-jäsenyyden ja etenkin EU:n yhteisen Venäjä-politiikan kautta keskeinen eduskuntavaalien teema.

Samalla monen suomalaisen kaipuu entistä vahvempaan presidentin valtaan toteutuu ilman, että perustuslain vallanjakopykäliin tarvitsee kajota.

Nato-asioiden on selvästi todettu kuuluvan presidentille. Euroopan unionissa käsitellään nyt ja lähivuosinakin yhä enemmän asioita, jotka kuuluvat Suomessa presidentin tontille. Näin presidentin painoarvo poliittisena toimijana kasvaa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.