Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Kysely: Kerro miten työ­voi­ma­pu­la näkyy Lapissa – vastaa ky­se­lyyn rek­ry­toin­ti­vai­keuk­sis­ta

STM: Ko­ro­na­po­ti­lais­sa ko­ros­tu­vat nyt nuoret ai­kui­set ja ro­kot­ta­mat­to­mat – sai­raa­la­hoi­don tarve loi­vas­sa kas­vus­sa

Riskiryhmien hyvä rokotuskattavuus on pitänyt sairaanhoidon tarpeen aisoissa.

Koronavirus leviää Suomessa nyt erityisesti 18–21-vuotiaiden keskuudessa.
Koronavirus leviää Suomessa nyt erityisesti 18–21-vuotiaiden keskuudessa.
Kuva: Jussi Leinonen

Koronan vuoksi sairaalahoitoa tarvitsevissa korostuvat nuoret aikuiset ja rokottamattomat potilaat, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Sairaalahoidon tarve on kasvanut aiempaa loivemmin, sillä riskiryhmien rokotuskattavuus on hyvä. Ikäihmisten keskuudessa koronan ilmaantuvuus ja kuolemantapaukset ovat laskeneet erittäin alhaisiksi.

Keskiviikkona koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa oli 57 ihmistä. Heistä tehohoidossa oli 6.

Uusien koronatapausten määrä on kasvussa jo viidettä viikkoa. Koronaepidemia leviää edelleen nuorten aikuisten keskuudessa. Viime viikolla yli puolet kaikista tartunnoista todettiin alle 30-vuotiailta, erityisesti 18–21-vuotiailla.

Kesäaikana suurentuneiden tartuntaketjujen jäljitys on ruuhkaantunut. Tartunnanlähde on saatu selvitettyä 67 prosentissa tapauksista.

Lähiopetus vaakalaudalla nykyisessä tartuntatilanteessa

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi eilen Ylen A-studiossa, että mikäli koronaluvut kasvavat, koulujen lähiopetukseen palaaminen voi olla vaakalaudalla.

– Tällä hetkellä, jos nämä tartuntaluvut tällä tavalla kasvavat, erityisen vaarassa ovat varmasti korkeakoulut, ammattikorkeakoulut ja ehkä myös toinen aste. Nimenomaan meidän nuori väestö on sellaista, jotka tällä hetkellä hyvin paljon tartuttavat, Varhila sanoi.

Varhila väläytti myös mahdollisia lisärajoituksia erityisesti nuorille, jos koronaluvut jatkavat kasvamistaan.

12–15-vuotiaiden rokottamisesta on tulossa Varhilan mukaan mahdollisesti asetus elokuun puolivälissä, jolloin pyritään saamaan maahan lisää rokotteita muutamia satojatuhansia annoksia.

Koronapassista päätöksiä ehkä vasta syksyllä

Varhila pitää koronapassia mahdollisena ei-välttämättömiin palveluihin, mutta toteaa, että passi voisi törmätä perustuslaillisiin ongelmiin. Lisäksi päätökset asiasta voivat venyä pitkällekin, sillä eduskunta kokoontuu seuraavan kerran vasta syyskuun alussa.

Koronapassilla tarkoitetaan käytäntöä, jossa esimerkiksi rokotetut tai koronan sairastaneet voisivat osallistua tapahtumiin näytettyään todistuksen vaikkapa saaduista rokotuksista. Esimerkiksi Ranskassa on säädetty laki, jonka mukaan rokotuspassi on ehtona esimerkiksi matkustamiselle tai ravintolassa syömiselle.

MTV:n uutisten keskiviikkona julkaisemassa kyselyssä koronapassi sai kannatusta kaikilta eduskuntapuolueiden edustajilta perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kyselyssä puolueiden kantaa kysyttiin puolueiden puheenjohtajilta tai heidän sijaisiltaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton teettämän kyselyn mukaan myös enemmistö suomalaisista kannattaisi passin käyttöönottoa.