Tuore sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) painottaa, että hyvinvointialueiden on kehitettävä palveluitaan eivätkä ne voi pyytää rahaa loputtomasti. Hallitusohjelmassa hyvinvointialueille on luvattu kolme miljardia lisää rahaa tämän hallituskauden aikana.
Juuso sanoo, että lisärahoituksessa on huomioitu palkkojen tarkistukset, inflaatio ja tarveperusta. Hänen mukaansa rahoituksesta on huolehdittu siten kuin edellisellä hallituskaudella päätettiin.
– Lisää on tulossa, mutta palveluita täytyy pyrkiä kehittämään. Ei voi tehdä niin kuin on aina tehty, että pyydetään vain lisää ja lisää rahaa, mutta palveluita ei kehitetä, Juuso sanoo.
Hänen mukaansa hyvinvointialueilla on nyt oikeasti panostettava siihen, että palveluita kehitetään.
– Nyt on hallinto rakennettu ja päälliköt palkattu ja niin edelleen. Nyt pitää lähteä palveluiden kehitys hyvin nopealla aikataululla käyntiin, hän sanoo.
Mitä jos hyvinvointialueet ilmoittavat, etteivät pärjää tällä kolmella miljardilla?
– Hallitusohjelmassahan on todettu, että mikäli hyvinvointialue ei pärjää, ne joutuvat arviointimenettelyyn. Silloin voidaan arvioida esimerkiksi johdon toimintaa. Kaikista pahimmassa tapauksessa voidaan yhdistää kaksi hyvinvointialuetta.
Ihmiset halutaan hoitoon ajoissa
Hallituksella on sote-sektorilla useita varsin kunnianhimoisilta kuulostavia tavoitteita. Hallitusohjelman mukaan hallitus pyrkii toimillaan keventämään hyvinvointialueiden taakkaa ja purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjattu, että varmistetaan hoitotakuun toteutuminen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa.
Tavoitteet kuulostavat tutuilta, sillä moni muukin hallitus on yrittänyt ratkoa tilannetta. Mitä tämä hallitus tekee eri tavalla, jotta tavoitteisiin päästään? Hoitojonojen purkamiseen laitetaan hallitusohjelman mukaan 335 miljoonaa euroa ja Kela-korvauksiin luodaan hallituskauden aikana pysyvä malli.
– Mutta loput tapahtuu hyvinvointialueiden ohjauksen kautta. Ministeriöt ohjaavat hyvinvointialueita ja kannustavat muun muassa palvelusetelin ja ostopalveluiden käyttöön.
Juuson mukaan tällä kaikella pyritään siihen, että ihmiset pääsisivät hoitoon ajoissa ennen sairauksien pahenemista, sillä jos sairaudet jonottaessa pahenevat, ne hoidetaan erikoissairaanhoidossa, joka on kalliimpaa.
Jos hoitoon pääsisi nopeammin, hoitokin olisi Juuson mukaan helpompaa ja halvempaa.
"Hoitotakuu toteutettava tavalla tai toisella"
Syyskuun alussa tuli voimaan laki, jonka myötä kiireettömään hoitoon pitäisi päästä perusterveydenhuollossa kahdessa viikossa ja suun terveydenhuollossa neljässä kuukaudessa.
Juuson mukaan hoitotakuu on nyt toteuttava tavalla tai toisella.
– Siinä ei ole vaihtoehtoja.
Juuso muistuttaa, että aluehallintovirastot (avi) valvovat hoitoon pääsyä ja avien on mahdollisuus puuttua asiaan erilaisilla ohjauskeinoilla.
– Esimerkiksi ohjauskirjeillä ja viimeiseksi sitten ihan vaikka uhkasakoilla.