Kaivostoiminta on tärkeää, mutta sen on oltava kannattavaa, ja sillä on myös vastuu.
Ongelmat ovat tiedossa, mutta miten ne poistetaan? Ongelma ei ole se, etteikö rahaa voisi löytyä, vaan se, että lainsäädäntö, valvonta ja vastuunjako eivät ole vielä riittävän tehokkaita varmistamaan, että rahat todella löytyvät silloin kun niitä tarvitaan.
Miten asia on ratkaistavissa? Määrätään pakolliset ja realistisen suuruiset vakuudet (pääomatalletukset) ennen kaivostoiminnan aloittamista, jotka kattavat vesien puhdistuksen ja ennallistamisen.
Määrätään tiukempi lupakäsittely ja pitkäaikainen ympäristöseuranta, myös toiminnan lopettamisen jälkeen. Perustetaan ympäristövero tai rahasto, johon kaikki kaivosyhtiöt maksavat ja jota käytetään ongelmatilanteiden korjaamiseen. Estetään ennallistamisvastuun siirto — ei mahdollisuutta kierrättää kaivosoikeuksia ilman vastuun siirtoa.
Meitä itälappilaisia lähellä on ikuisuusprojekti Sokli. Eikö se voitaisi jo avata ja nyt siten, ettei ympäristöongelmia synny?
Siis miten? Suljetun vesikierron avulla. Veden puhdistusteknologiaa hyödyntäen. Lietejätteet kuivaten ja tiivistäen. Avoimesti ja reaaliaikaisesti ympäristövaikutuksia seuraten. Ja lupaehtoihin vaatimus nollapäästöistä.
Kallistako? Niitä mineraalejahan tarvitaan kipeästi ja ne ovat huippukalliita. Kyllä rahaa löytyy.