Puolisoni rakastaa sotaelokuvia. Painotan sanaa “rakastaa”, sillä hän voisi katsoa niitä vaikka vuorokausia putkeen. Minä taas vihaan niitä. Kyse ei ole siitä, ettenkö kunnioittaisi oikeita henkilöitä, joihin elokuvien hahmot perustuvat ja heidän uhrauksiaan. Kyse on siitä, että ne ovat karua totta.

Katsoimme taannoin Länsirintamalla ei mitään uutta -elokuvan. Elokuvan nuori päähenkilö taistelee 1.