Vaasan hallinto-oikeus (HaO) on hylännyt Sierilän jatkoajasta tehdyt valitukset (LK 22.3.). Tämä ei tarkoita, että asia olisi tältä osin taputeltu. HaO:n päätös on valituskelpoinen ja koska kyse on Sierilästä, valittajat eivät jättäne tilaisuutta käyttämättä. Seuraavaksi jatkoajan laillisuutta pohtinee korkein hallinto-oikeus (KHO).
Jokiyhtiön on aloitettava voimalaitoksen rakentaminen viimeistään toukokuussa 2024, jolloin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) vuosi sitten myöntämä jatkoaika umpeutuu. Tosin jatkoaikakin uhkaa mennä umpeen, jos ja todennäköisesti kun HaO:n päätöksestä valitetaan. Siinä tapauksessa jokiyhtiön on haettava rakentamiselle uutta jatkoaikaa, mistä siitäkin lienee mahdollista valittaa.
Kemijoki oy aloitti keskiseen Kemijokeen sijoittuvan voimalaitoksen suunnittelun jo 1996. Luonnonsuojelijat ja osa paikallisista on vastustanut hanketta alusta lähtien – käytännössä jokaisesta Sierilän luvasta on valitettu.
Pitkällisen suunnittelun, luvitusten ja valitusten jälkeen KHO vahvisti voimalaitoksen rakentamisen mahdollistavan vesitalousluvan 2017. Luvan käsittely kesti 12 vuotta. Voimalaitosalueen harvinaisiksi luokiteltuja eri lajien elinympäristöjä on käsitelty erillisissä lupaprosesseissa, jotka ovat on osaltaan hidastaneet luvitusprosessia.
Koska hanke ei käynnistynyt määräajassa – osin valitusten takia – jokiyhtiö joutui hakemaan luvalle jatkoaikaa.
Yhtiö tarvitsee vesitalousluvan lisäksi erilliset rakennusluvat koneasemarakennuksen ja luukkuaseman rakentamiselle. Koneasemalupa on lainvoimainen, se on käynyt läpi kaikki oikeusasteet. Sen sijaan luukkuasemalupa on vielä vaiheessa. Siitä tehtyä valitusta käsittelee parhaillaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, jonka päätöksestä on mahdollista valittaa KHO:een.
Kemijoki oy ei ole vielä tehnyt päätöstä Sierilän rakentamisesta. Hankkeen hintalappu on paisunut luvitusprosessin aikana. Tuorein arvio on liki kymmenen vuoden takaa, jolloin voimalaitos olisi maksanut noin 150 miljoonaa euroa. Jokiyhtiön mukaan rakennuskustannukset ovat kallistuneet sen jälkeen 30–40 prosentilla.
Sierilän luvitus on ylittänyt jo aikoja sitten kohtuullisuuden rajat. Hanke on malliesimerkki siitä, miten hankalaa nyky-Suomessa on tehdä isoja investointeja. Lupaprosessit ovat pitkiä ja hitaita. Valituskierteiden myötä aika ja raha voivat ajaa kansantaloudellisesti järkevänkin hankkeen ohi.
Kyse on järjettömästä tuhlauksesta, josta olisi pitänyt tehdä loppu aikoja sitten – lupaprosessia on pakko lyhentää ja järkevöittää.
Sen sijaan valitusoikeudessa ei ole mitään vikaa. Se on olennainen osa suomalaista oikeuskäytäntöä ja demokratiaa. Sierilän vastustajia onkin turha moittia valittamisesta – hehän ovat vain käyttäneet oikeuttaan.
P.S.
Sierilästä on tullut Lapin uusi Vuotos. Jälkimmäinen oli vireillä lähes 50 vuotta, kunnes KHO kumosi tekoaltaan rakentamisen vuonna 2002 ympäristösyihin vedoten. Lapin liitto ajoi Vuotoksen alueelle vielä senkin jälkeen "Kemijoen monitoimiallasta", josta valmistui 2011 Kemijoki oy:n tekemä selvitys. Juha Sipilän (kesk.) hallitus tyrmäsi hankkeen Euroopan luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain vastaisena 2018, minkä jälkeen myös Lapin liitto antoi periksi ja hautasi hankkeen. Aika näyttää, käykö Sierilän samoin.