Sai­ras­ta­vuu­des­sa ja so­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tar­pees­sa suuria eroja kuntien ja maa­kun­tien välillä – THL laati uudet mallit yli 20 mil­jar­din euron ja­ka­mi­seen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan sote-palvelujen tarpeessa on suuria eroja maakuntien välillä. Suurin palvelujen tarve painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut uudet mallit, joiden perusteella valtio voi jakaa rahoitusta tuleville maakunnille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.

Sairastavuudessa ja palvelujen tarpeessa paljastuu suuria eroja sekä kuntien että maakuntien välillä. Raportin tarvekertoimet kertovat alueen asukkaiden palveluiden tarpeen suhteessa maan keskimääräiseen tasoon.

Kunnista Sallassa, Rautavaaralla ja Vesannolla tarvekerroin oli yli 1,7. Nämä kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta toisin sanoen yli 70 prosenttia enemmän asukasta kohti kuin kunnat keskimäärin.

Pienin suhteellinen tarve on Kauniaisissa (tarvekerroin 0,66) ja Espoossa (0,70).

Maakunnissa palvelutarve on suurinta Etelä-Savossa (tarvekeroin 1,25) ja pienintä Uudellamaalla (0,83). Lapissa luku on 1,15.

Hallitusohjelman mukaan sote-uudistuksessa palvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta itsehallinnollisille maakunnille, joiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen.

Samalla sote-rahoitusjärjestelmää uudistetaan niin, että se perustuu tarpeiden mukaan vakioituihin kriteereihin.

Kunnilta itsehallinnollisille maakunnille

Valtion maakunnille ohjaama sote-rahoituspotti on yli 20 miljardia euroa vuosittain.

– Mallit antavat mahdollisuuden suunnata rahoitusta mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ne alueet, joissa ihmiset esimerkiksi sairastavat enemmän, saavat enemmän rahaa, THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen toteaa tiedotteessa.

Asukkaiden sairastavuus on ollut kriteerinä aiemminkin valtionosuusjärjestelmässä, jonka kautta kunnat ovat saaneet sote-rahoitusta. Nyt tämä niin sanottu tarvetekijä on huomioitu aiempaa tarkemmin.

Terveydenhuollon mallissa on sairastavuuden lisäksi huomioitu alueen asukkaiden ikä, sukupuoli, työkyvyttömyys, tulot, koulutus, siviilisääty, pääasiallinen toiminta, yksinasuminen ja yhden vanhemman perheiden määrä.

Vanhustenhuollossa rahoitustarve lasketaan 18 sairauden perusteella. Suurimman painon saavat muistisairaudet. Muina tekijöinä ovat ikä, tulot, yksinasuminen ja toimeentulotuen asiakkuus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut uudet mallit sote-rahoituksen jakamiseen.

Sosiaalihuollossa rahoituksen tarve määritellään 13 sairauden lisäksi iän, tulojen, työkyvyttömyyden ja toimeentulotuen asiakkuuden perusteella.

Hallitusohjelman mukaan sote-uudistuksessa palvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta itsehallinnollisille maakunnille, joiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen.

– Alueiden suhteelliseen tarpeeseen perustuva rahoitus auttaa turvaamaan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet palveluihin eri puolilla maata, Häkkinen sanoo.