”Pienestä asti tiesin, että minusta pitää tulla insinööri.”
Näin Saara Pellikka oli aina tuntenut. Yläasteaikana hän oli harkinnut konetekniikan opiskelemista, mutta päätyi lopulta ammattikouluun opiskelemaan laborantiksi, joksi hän valmistui keväällä 2025.
Vaikka ammattikouluopinnot veivät toiseen suuntaan, Pellikka kuitenkin huomasi insinöörihaaveiden nostavan jälleen päätään. Sähköautot, kestävä kehitys ja teollisuus olivat alkaneet kiehtoa nuorta ammattikoululaista, jota oli aina kiinnostanut tietää, miten sähkö liikkuu verkossa ja miten se kulkee koteihin.
”Sähkötekniikan opinnoissa yhdistyvät ne kaikki, ja aloin tutkia, millaista alan koulutus Lapin ammattikorkeakoulussa on”, Pellikka muistelee.
Väylä unelma-alalle
Vaikka Pellikkaa aluksi epäilytti, oliko laborantin koulutus täysin optimaalinen tekniikan korkeakouluopintoja ajatellen, hän päätti kuitenkin jutella asiasta opinto-ohjaajansa kanssa.
Opinto-ohjaaja kannusti Pellikkaa kokeilemaan Lapin ammattikorkeakoulun väyläopintoja, joita tämä voisi suorittaa ammattikouluopintojensa ohessa. Maksuttomissa verkko-opinnoissa Pellikka pääsisi suorittamaan korkeakouluopintoja, tutustumaan korkeakouluopiskeluun sekä varmistaisi 15 opintopisteen väylän suoritettuaan opiskelupaikan Lapin ammattikorkeakoulusta.
Pellikka päätti ottaa opiskeltavakseen tekniikan ja luonnonvara-alan korkeakouluopintojen väylän.
Sen päätöksen ansiosta hän muistelee tapahtumia nyt ensimmäisen vuoden itsevarmana sähkötekniikan opiskelijana.
”Halusin kokeilla, onko tämä oikeasti se minun alani – ja olihan se. Väyläopinnoissa varmistui, että pääsen tekniikan alalle ja pärjään siellä”, Pellikka hymyilee.
Valtava apu korkeakouluopintoihin
Ensimmäinen korkeakouluvuosi on nuorelle suuri mullistus. Uusia toimintatapoja, digitaalisia työkaluja ja ihmisiä vyöryy elämään kovalla tahdilla ja olo voi olla ”kuin puulla päähän lyödyllä”, kuten Pellikka kuvailee.
”Zoomit, Teamsit ja erilaiset pilvipalvelut tulivat heti vastaan, kun aloitin ammattikorkeakoulussa, mutta väyläopinnoissa niihin oli jo tutustuttu, mikä helpotti opintojen alkua”, Pellikka valaisee.
Matematiikka on insinööriopinnoissa suuressa roolissa, ja Pellikka myöntää alun perin jännittäneensä loikkaa sähköteknisen matematiikan maailmaan. Väyläopinnot kuitenkin valoivat uskoa omaan suoriutumiseen.
”Väyläopintoihin kuului myös matematiikkaa, joka huomattavasti pehmensi laskua insinöörimatematiikkaan.”
Niin ikään erilaisten projektisuunnitelmien ja työselostusten teko on toistuvasti insinööriopiskelijoiden työpöydillä. Niihinkin otettiin tuntumaa jo väyläopinnoissa.
”Väyläopintojen lopputyönä piti tehdä projektisuunnitelma itse valitsemastaan projektista. Siten tutun aiheen avulla oppi ymmärtämään, mitä kaikkea projektisuunnitelmaan kuuluu ja millainen on sen rakenne. Siitä on ollut opinnoissani suuri apu”, Pellikka nyökyttelee.
Kaikille, jotka haluavat löytää oman juttunsa
Sen ohella, että väyläopinnot auttavat hyvään alkuun korkeakouluopinnoissa, Pellikka muistuttaa myös, että väyläopintoja saa hyväksiluettua ammattikorkeakoulututkintoon.
Pellikan tavoin moni nuori saattaa epäillä omia kykyjään opiskella haluamaansa alaa tai tasapainoilla sen kanssa, onko tietty ala häntä varten.
Heille Pellikalla on rohkaiseva viesti.
”Jos vähääkään tuntuu, voisiko jokin ala olla se mun juttu, kannattaa kokeilla väyläopintoja. Sillä tavoin asiasta saa varmuuden, eivätkä ne opinnot koskaan mene hukkaan”, Pellikka kannustaa.
Ilmoittautuminen väyläopintoihin alkaa pian. Tutustu väyliin ja ilmoittaudu!
- Toisen asteen opiskelija tai vastavalmistunut voi ilmoittautua kaikkiin väyläopintoihin koulutustaustasta riippumatta.
- Väyläopintoja on tarjolla kaikkiin Lapin AMKin koulutuksiin.
- Opinnot ovat maksuttomia verkko-opintoja.
- Väyläopinnoilla voi varmistaa tutkinto-opiskelupaikan.
