Saamelaiskäräjillä ja myös oppositiossa yllätyttiin, kun Petteri Orpon (kok.) hallitus julkisti ohjelmansa. Sen mukaan hallitus aikoo viedä saamelaiskäräjälain uudistuksen eduskuntaan vielä kuluvan vuoden aikana. Kyse on vieläpä samasta, käräjien jo hyväksymästä esityksestä, joka on syntynyt Pekka Timosen toimikunnan työn pohjalta.
Käräjät hyväksyi esityksen viime joulukuussa äänin 15-3, mutta lakiesitys pysähtyi sittemmin perustuslakivaliokuntaan, joka ei ehtinyt saada mietintöään valmiiksi. Sanna Marinin (sd.) hallitus oli kolmas hallitus, joka yritti uudistaa lakia. Orpon hallituksesta tulee neljäs yrittäjä.
Tilanteesta tekee paitsi yllättävän myös erikoisen se, että viimeksi opposition enemmistö vastusti lakiesitystä yhdessä hallituspuolue keskustan kanssa. Nyt silloinen oppositio on hallituksessa ja keskusta oppositiossa, kuten myös lain uudistamista kannattaneet ex-hallituspuolueet vasemmistoliitto, sdp ja vihreät.
Rkp on ajanut kyseistä lakiuudistusta aina ja on todennäköisesti pääsyy siihen, että uudistus löytyy jälleen hallitusohjelmasta.
Tällä kertaa askelmerkit näyttävät olevan kohdillaan. Kaiken järjen mukaan käräjälain uudistus saa eduskunnassa myös opposition enemmistön kannatuksen, mikä riittäisi lain läpimenoon. Lakia tähän asti pontevimmin vastustanut keskusta ei voi yksin pysäyttää uudistusta. Tosin ensin hallituksen on tehtävä lakiesitys. Pelkkä hallitusohjelman kirjaus ei riitä, sillä tiedossa on, että osa hallituksen tavoitteista jää aina toteutumatta.
Saamelaiskäräjälain uudistuksen tavoitteena on lisätä saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Kiistaa on aiheuttanut eniten se, kenellä on oikeus tulla merkityksi käräjien vaaliluetteloon.
Tuorein esimerkki erimielisyyksistä on viime keväältä, jolloin käräjien vaalilautakunta jätti merkitsemättä vaaliluetteloon 86 henkilöä, jotka olivat luettelossa vielä 2019 vaaleissa. He olivat päässeet luetteloon korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä.
Lautakunta perusteli maan ylimmän hallintotuomioistuimen yli kävelyään sillä, että KHO:n päätös loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta. KHO on hyväksynyt vaaliluetteloon henkilöitä vastoin vaalilautakunnan tehtoa myös 2011 ja 2015 käräjävaalien yhteydessä.
Seuraavat saamelaiskäräjävaalit järjestetään syyskuussa. Ehdokasasettelu päättyy jo elokuussa, joten siihen käräjälain uudistus ei ehdi. Vaaliluettelosta poistetutkaan eivät ehtine saada äänioikeuttaan takaisin elokuuhun mennessä, mikä voi tarkoittaa jälleen uutta oikeusprosessikierrettä.
Vuosikymmeniä jatkuneeseen, paikallisten välejä kiristäneeseen kiistaan on aika saada vihdoin piste. Orpon hallituksen on vietävä saamelaiskäräjälain uudistus mahdollisimman nopeasti eduskuntaan.
P.S.
Paliskuntain yhdistyksestä erkaantunut Saamelaispaliskunnat ry tavoittelee poronhoitolakiin kirjattua, virallista asemaa saamelaisten porollisten edunvalvojana (Yle 26.6.). Yhdistykseen kuuluu 11 saamelaispaliskuntaa – neljäsosa poronomistajista – joiden alueella laiduntaa kolmasosa koko poronhoitoalueen poroista. Poroelinkeinon jakaantuminen kahteen eri edunvalvontaleiriin heikentää perinteikästä Paliskuntien yhdistystä, joka tuskin hyväksyy saamelaisporollisten irtiottoa noin vain. Edessä voi olla käräjälakikiistaakin pidempi tora.