Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Ruotsin Na­to-jä­se­nyy­den myötä kaikki Poh­jois­maat kuu­lu­vat puo­lus­tus­liit­toon – suurin hyötyjä tästä on Suomi

Ruotsalaiset sotilaat ovat harjoitelleet jo vuosien ajan Suomen maaperällä, kuten tässä Rovajärvellä talvella 2016.
Ruotsalaiset sotilaat ovat harjoitelleet jo vuosien ajan Suomen maaperällä, kuten tässä Rovajärvellä talvella 2016.
Kuva: Anssi Jokiranta
Pääkirjoitus // 26.10.2023

Ruotsissa huokaistiin helpotuksesta, kun maan Nato-jäsenyyden suurin tulppa, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan siirsi vihdoin länsinaapurin jäsenyyspaperit maansa parlamentin hyväksyttäväksi. Tämän katsotaan enteilevän nopeaa päätöstä. Se päättäisi Ruotsin Nato-piinan sillä edellytyksellä, että Unkarin itsevaltias Viktor Orban seuraa pian turkkilaisen kollegansa esimerkkiä.

Erdoganin "teatterinäytöksen" mahdollisen päättymisen syiksi on arvailtu paitsi USA:n ja Turkin hävittäjäkauppoja myös sitä, ettei Turkin johtaja katso hyötyvänsä enää vitkuttelustaan – haitat alkoivat olla hyötyjä suuremmat.

Ruotsin kohonnut terrorismin uhka ja tulehtuneet välit muslimimaihin ovat vähintäänkin osittain Turkin syytä, eikä tätä ole katsottu hyvällä puolustusliiton sisällä. Turkin toiminta on myös nakertanut Naton uskottavuutta.

Optimistisimpien arvioiden mukaan Ruotsi on Naton täysjäsen jo liiton ulkoministerikokouksessa marraskuun lopussa. Jos näin käy, hetki on erityisen tärkeä Suomelle, jonka Nato-jäsenyys vahvistuu Ruotsin jäsenyyden myötä merkittävästi.

Kun kaikki Pohjoismaat kuuluvat Natoon, "Pohjolan linnake" on valmis ja Itämerestä tulee Naton sisämeri.

Tällaista geopoliittista muutosta Venäjän presidentti Vladimir Putin tuskin osasi ennakoida hyökätessään Ukrainaan helmikuussa 2022 pian sen jälkeen, kun oli ensin vaatinut länneltä natotonta etupiiriä rajoilleen.

Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Pohjolaan syntyy Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan yhteiset ilmavoimat, jolta löytyy muun muassa 250 huippumodernia taisteluhävittäjää. Ilmavoimat on lajissaan yksi maailman vahvimmista. Lisäksi Naton jäsenmailla on yhteinen ilma- ja ohjuspuolustus.

Nato-Ruotsi ja -Norja tuovat kapealle Nato-Suomelle puolustuksellista syvyyttä. Sotatilanteessa, siis Venäjän hyökätessä, Suomi olisi etulinjassa. Hyökkääjän olisi vaikea ulottaa iskujaan Ruotsiin asti.

Länsinaapuri toimisi puolustuksellisena huolto-, varasto- ja tukialueena Suomelle. Lapin rooli korostuu uudessa tilanteessa, koska vain täällä Suomella on yhteistä maarajaa Ruotsin ja Norjan kanssa.

Suomen Nato-jäsenyyden, kuten myös Pohjolan linnakkeen tavoitteena on torjua Venäjän mahdollinen hyökkäys jo ennalta. Naton 5. artikla – hyökkäys yhteen Nato-maahan on hyökkäys kaikkia Nato-maita vastaan, johon kaikki Nato-maat vastaavat – on pelote, joka on toiminut tähän asti erinomaisesti.

Ruotsin Nato-jäsenyys täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja tekee siitä kokonaisen. Sen myötä sotaisan ja alati arvaamattoman Kremlin mahdollisuudet uhata Suomea sotilaallisesti heikentyvät toivon mukaan ratkaisevasti.

P.S.

"Si vis pacem, para bellum" eli "jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan", totesi roomalainen sotateoreetikko reilut 1 300 vuotta sitten. Lausetta käytetään yhä sotilaallisen varustautumisen selityksenä. "Si vis pacem, para pacem" eli "jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan", sotien vastustajat tapaavat vastata. Presidentti Urho Kekkosella oli asiaan suomettuneisuuden ajan näkemys: "Suomi ei ole puolueeton sodan ja rauhan kysymyksissä: se on rauhan puolesta sotaa vastaan.” Olisipa sotien välttäminen oikeasti näin helppoa.