Rovaniemen keskustaan on viime vuosina rakennettu paljon uusia asuntoja. Niiden olisi luullut tuoneen keskustaan hyvätuloisia asukkaita, joilla on varaa maksaa kalliita neliöitä.
Kehitys on kuitenkin kulkenut täysin toiseen suuntaan: Rovaniemen keskustassa asuu entistä enemmän pienituloisia ihmisiä, ja huono-osaisuus alueella on lisääntynyt.
Tämä tulee ilmi Rovaniemen kaupungin tilaamasta tuoreesta selvityksestä, jossa tutkitaan asuinalueiden välistä sosioekonomista eriytymistä Rovaniemellä. Lapin Kansa uutisoi selvityksestä maanantaina.
Huono-osaisuuden kasautuminen keskustaan on selvityksen mukaan Rovaniemellä poikkeuksellista moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. Yleensä heikko sosioekonominen asema keskittyy vanhemmille kerrostaloalueille, jotka usein sijaitsevat lähiöissä keskustan ulkopuolella.
Rovaniemen kehityksestä on syytä olla huolissaan. Ei kuitenkaan sen takia, ettei keskustassa saisi asua pienituloisia ihmisiä, vaan sen takia, että heidän lisäkseen keskustassa pitäisi asua myös hyvätuloisia ihmisiä. Alueen asukasrakenteen säilyminen monipuolisena olisi tärkeää keskustan ja koko kaupungin elinvoiman kannalta.
Tällä hetkellä Rovaniemen keskusta ei näyttäydy vetovoimaisena asuinalueena. Sinne hakeudutaan vuokralle, mutta ne joilla on varaa valita, eivät osta sieltä asuntoa omaan käyttöön. Perheellisille asuntoja ei juuri ole edes tarjolla, sillä uudehkot asunnot ovat kooltaan pieniä.
Uusia kerrostaloasuntoja ei välttämättä ole edes rakennettu kodeiksi vaan sijoituskohteiksi, joita vuokrataan sekä pitkä- että lyhytaikaisesti. Airbnb:n ja muun lyhytvuokrauksen takia keskustassa on paljon asuntoja, joissa ei vakituisesti asu ketään.
Keskustan kerrostaloista on siis tullut epävirallisia hotelleja ja Rovaniemen keskustasta turistilähiö. Turistilähiössä on paljon kauppoja ja ravintoloita, mutta juuri mitään muuta se ei tarjoa ihmisten viihtymiseksi.
Turistilähiö ei houkuttele puoleensa paikallisia – ei ainakaan niitä, jotka hakevat pitkäaikaista kotia.
Rovaniemen kaupunki saa syyttää kehityksestä pääosin itseään. Se on kaavoittanut keskustaan kerrostaloja rakennusliikkeiden toiveiden mukaan, mutta muuten keskustaa ei ole kehitetty. Keskusta on lähiöistynyt paitsi asukasrakenteeltaan myös ulkoiselta olemukseltaan.
Matkailu tuo Rovaniemelle työtä ja rahaa, ja kaupungin kannalta on myönteistä, että siihen halutaan nyt investoida. Rovaniemen keskustaan on muun muassa suunnitteilla useita uusia hotelleja.
Päättäjien kannattaa kuitenkin pysähtyä miettimään myös kolikon toista puolta. Mitä se tarkoittaa, jos Rovaniemen keskustasta tulee ajan myötä pelkkä matkailun kulissi? Onko se kaupungille eduksi, jos sen keskusta ei ole kenenkään koti?