Rovaniemellä pohditaan kaupungin kahden lukion – Ounasvaara ja Lyseonpuisto – yhdistämistä yhdeksi, jopa tuhannen oppilaan lukioksi 5–10 vuoden kuluttua. Vaihtoehtona on, että Ounasvaaran urheilulukio jatkaa itsenäisenä kouluna ja sille rakennetaan uudet tilat Lapin urheiluopiston läheisyyteen. Asiaa pohtimaan on asetettu työryhmä (LK 25.4.).
Rovaniemen koulumaailmassa tapahtuu muutenkin parhaillaan historiallisen paljon ja suuresti. Noin 26 miljoonaa euroa maksanut Ylikylän monitoimitalo avattiin 2021. Kaupungin ja koko maakunnan suurimmasta peruskoulusta löytyy tilaa 900 koululaiselle ja 150 päiväkotilapselle, joiden lisäksi talo on noin sadan opettajan ja varhaiskasvattajan työpaikka.
Korkalovaarassa aloitetaan tulevana kesänä Vaaranlammen monitoimitalon rakentaminen. Hintaa hankkeella on näillä näkymin 22,3 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että jo vuosia väistötiloissa evakossa olleet alueen koululaiset pääsevät palaamaan tutulle koulutielle elokuussa 2025.
Käynnistymässä on vihdoin myös Napapiirin eli Napsun monitoimitalon rakentaminen Nivavaaraan. Kyseessä on Rovaniemen kouluhistorian kallein hanke, jonka loppusumma on tuoreimman arvion mukaan 47,5 miljoonaa euroa. Hinta sisältää uuden koulurakennuksen lisäksi vanhan peruskorjauksen.
Valmista pitäisi tulla kesään 2025 mennessä, jolloin 1 200 oppilaan Napsu vie Lapin suurimman koulun tittelin Ylikylältä. Napsun monitoimitalon suunnittelu alkoi jo 2017, mutta keskeytyi 2019. Vielä tuolloin monitoimitalon hinnaksi arvioitiin 33 miljoonaa euroa.
Kunnissa on totuteltu vuodenvaihteesta lähtien uuteen aikaan, missä sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut ovat valtiorahoitteisten hyvinvointialueiden vastuulla. Sote-uudistuksen jälkeen kunnat ovat vastanneet "enää" koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta sekä kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalveluista. Niiden lisäksi kunnat hoitavat kaupunkisuunnitteluun ja maankäyttöön liittyvät asiat, vesi- ja jätehuollon sekä ympäristöpalvelut.
Suurin rahareikä kunnille ei ole enää sote, vaan koulutus ja varhaiskasvatus. Tilanne ei ole kunnille silti yhtään helpompi, sillä sote-uudistus näkyy myös budjetissa vähentyneenä verotulona.
Lakisääteiset peruspalvelut on yhä pakko järjestää ja mielellään jopa niin, että ne vahvistavat kunnan pito- ja vetovoimaa – ilman niitä kuntaa uhkaa kurjistumisen kierre ja väestökato.
Rovaniemi on harvoja Lapin kuntia, missä väkiluku on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Tästä voisi päätellä, että vaikka kaupungin suuret investointihankkeet eivät ole menneet aina niin sanotusti putkeen, rovaniemeläisten valitsemat päättäjät ovat tehneet elinvoimaisuutta tukevia asioita myös oikein – tai ainakaan ei täydellisen väärin.
P.S.
Rovaniemellä on jouduttu tekemään 2000-luvulla suuria investointeja, eikä kaikki ole mennyt aina kuin Strömsössä. 2010-luvun vaihteessa toteutetun Lappia-talon remontin hinta paisui 4,9 miljoonasta eurosta lähes 20 miljoonaan euroon. Tuohon aikaan kaupungissa oli tapana viedä isoja hankkeita valtuuston päätettäväksi alibudjetoituna, jotta hanke saatiin alkuun. Koska käynnistettyä rakennushanketta on vaikea keskeyttää, valtuuston oli pakko myöntää siihen lisää rahaa. Enää Rovaniemellä ei ole moiseen taktikointiin varaa – eihän?