Vararengas korvataan uusissa autoissa yhä useammin paikkausaineella. Muutos on osaltaan kasvattanut hinausten määrää, kertovat Hinaus-Hartikaisen työpäällikkö Petri Tikkala ja Oulu Hinauksen toimitusjohtaja Tapio Still.
– Etenkin viimeisen viiden vuoden aikana olen huomannut hinausten yleistyneen, Still sanoo.
Samalla yhä harvempi osaa vaihtaa renkaan.
– Renkaanvaihtotaitoa voisi kutsua katoavaksi kansanperinteeksi. Välillä käymme paikalla vaihtamassa asiakkaalta löytyvän vararenkaan, Tikkala sanoo.
Autoliiton kenttäpäällikkö Matti Laaksonen kertoo, että syy vararenkaan puuttumiseen on tilan säästämisessä. Vararenkaattomuus on erityisen yleistä sähkö- ja hybridiautoissa, joissa akku sijaitsee lattiatasolla, eikä ylimääräistä tilaa juuri ole.
Lisäksi taustalla on autojen keventäminen ja näin ollen myös valmistuskustannusten vähentäminen. Kun auto on kevyempi, se lähtökohtaisesti kuluttaa vähemmän.
– Paikkausainepullo on vararengasta kevyempi. Se vaikuttaa jonkin verran kulutukseen, mutta ei niin paljon, että kuluttaja sitä huomaisi, Laaksonen sanoo.
Pienempi kulutus tarkoittaa myös pienempiä päästöjä. Laaksosen mukaan ilmastosyyt eivät kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä vararenkaattomuuden taustalla.
Renkaan paikka-aine ei täysin korvaa vararengasta, mutta auttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa naula tai muu esine aiheuttaa renkaaseen pienen reiän. Tällöin renkaan voi paikata väliaikaisesti renkaanpaikkausaineella.
– Mutta jos renkaan itse paikkaa, niin on ajettava suoraan lähimpään huoltoon tarkastuttamaan rengas, Still sanoo.
Still pitää paikkausainetta kaiken lisäksi vaikeakäyttöisenä. Aineessa on myös parasta ennen -päiväys, jota harva muistaa tarkastella. Rengasrikon sattuessa vanhentuneesta aineesta ei ole hyötyä.
Laaksonen on eri linjoilla. Hänen mukaansa renkaan paikkaaminen paikka-aineella onnistuu keneltä tahansa.
– Paikkausaine on helppokäyttöistä, mutta kun sitä harvoin käytetään eikä lueta ohjeita, niin se ei välttämättä onnistu. Meiltä kysytään viikoittain, että miten sitä käytetään, Tikkala sanoo.
Suuremmissa rengasvahingoissa paikka-aineen kanssa lotraaminen on kuitenkin turhaa, ja paikalle on soitettava hinauspalvelu. Aina hinaukselle ei ole tarvetta, vaan tehtävästä saatetaan selvitä korjauksella tai paikalle tuotavan vararenkaan vaihdolla.
– Jos rengasta ei pysty paikan päällä korjaamaan, niin sitten auto otetaan kyytiin, Still sanoo.
Laaksonen kertoo, että avustusten kokonaismäärä on kasvanut samaan tahtiin kuin ajojen määrä kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan koko maan ajoneuvokanta on kasvanut useampana vuotena peräkkäin.
– Rengasrikkojen määrä on 27,5 prosenttia kaikista matkan keskeytymisen syistä. Se on melko paljon, Laaksonen sanoo.
Hinaus-Hartikaiselta kerrotaan, että rengasrikkoja hoidetaan päivittäin, kun aikaisemmin tahti oli viikoittaista. Oulu Hinauksessa rengasrikoista johtuvien hinausten osuus on ollut kesähelteillä noin 20 prosenttia.
Hinausmäärän ja rengasrikkojen kasvu ei johdu pelkästä vararenkaattomuudesta, vaan taustalla on myös tekniikan kehittyminen. Autot ovat aikaisempaa painavampia, mikä vaatii renkailta enemmän.
Lisäksi rengasprofiili on muuttunut kapeista ja korkeista renkaista leveämpiin.
– Myös säällä on vaikutusta rengasrikkoihin. Kovimmalla koetuksella renkaat ovat ääriolosuhteissa, kuten helteessä tai kireässä pakkasessa, Still kertoo.
Tikkalan mukaan hinausten yleistyminen näkyy myös autovakuutuksissa.
– Vapaaehtoisiin kaskoihin kuuluu nykyään tyypillisesti tie- ja hinauspalvelut, kertoo Lähitapiola Pohjoisen liiketoimintajohtaja Vesa Riihimäki.
Esimerkiksi Lähitapiolan, Fennian ja Ifin autovakuutuksissa tie- ja hinauspalvelut kuuluvat niin laajempaan kuin suppeampaankin kaskoon.
Se, onko autossa vararengasta, ei kuitenkaan vaikuta vakuutusmaksuihin oleellisesti.
Riihimäen mukaan hinauskustannukset ovat ainoastaan pieni osa vakuutuksesta, ja suurin osa vakuutusriskistä liittyy kolareihin. Vakuutusmaksut ovat kasvaneet pääasiassa teknisen kehityksen ja inflaation vuoksi.
