Poljin yhtenä iltana Rovaniemellä Jäämerentietä kotiin. Oikeastaan taidettiin olla jo yön puolella. Jääkäripyöräni lipui vaivattomasti pyörätien uutta asfalttia pitkin.
Vähän matkan päässä asfalttikoneet jyrisivät hitaasti tiellä. Uuden, lämpimän asfaltin hajun ja lämmön tunsi selvästi. Sillä hetkellä asfalttityötä tekevien urakoitsijoiden yöllinen puurtaminen näytti rauhalliselta.
Ihmetellessäni yöllisen Jäämerentien seesteistä työskentelyä tajusin, ettei tilanne ollut ihan samanlainen aikaisemmin samana päivänä.
Pyöräilin töistä kotiin ja muistan kironneeni työmaan alimpaan mahdolliseen.