Asuntorakentamisessa on eletty historiallisen huonoja aikoja niin Lapissa kuin koko Suomessakin. Nyt näyttää siltä, että pohjakosketus on saavutettu ja edessä siintävät paremmat ajat.
Tosin pohjalta nousuun ei tarvita pohjoisessa paljon. Asuntorakentaminen on ollut pysähdyksissä lähes kaikissa Lapin kunnissa ja jopa kaupungeissa (LK 1.7.). Kemissä ei ole rakennettu omakotitaloja kahteen vuoteen ja viimeisestä kerrostalon rakentamisesta on kulunut pian kymmenen vuotta. Tilanne on suunnilleen sama Kemijärvellä, eikä juuri parempi Torniossa, minne nousi kerrostalo viimeksi 2020.
Yksi harvoista maakunnan kerrostalotyömaista löytyy Rovaniemeltä, missä sielläkin rakentaminen on hiipunut pohjalukemiin. Kuluvalle vuodelle ei ole haettu yhtään kerrostalojen rakennuslupaa, eikä omakotitalojenkaan lupahaussa ole hurraamista.
Rakennusteollisuus ry arvioi viime kevään suhdannekatsauksessaan rakentamisen vähenevän tänä vuonna – olemattoman asuntorakentamisen vetämänä – viidellä prosentilla viime vuodesta. Ensi vuodelle katsaus ennakoi kolmen prosentin kasvua. Viime vuonna rakentaminen väheni peräti 11 prosenttia edellisvuodesta.
Talorakentamisen aloitukset ovat supistuneet yhtäjaksoisesti 2022 alusta alkaen. Viime vuonna myönnetyissä rakennusluvissa kirjattiin tilastohistorian suurin pudotus.
Suhdannekatsauksessa ennustettiin asuntoaloitusten määrän laskevan edelleen ja kääntyvän ensi vuonna laiskaan kasvuun. Sen sijaan toimitilarakentamiseen ennakoitiin jo kuluvalle vuodelle pientä nousua. Korjaus- sekä maa- ja vesirakentamiseen ennustettiin kasvua vasta ensi vuodelle.
Moni alan yrittäjä näkee käänteen jo tapahtuneen. Korot ovat olleet laskussa, kuluttajien luottamus on palautumassa ja markkinatunnelma kohenemassa. Yhä useampi asunnon ostoa tai rakentamista aikova on alkanut siirtyä aikeista tekoihin.
Rakentamisen elpymisvauhdin ratkaisee lopulta se, millä tahdilla Euroopan keskuspankki leikkaa ohjauskorkojaan. Se vaikuttaa rahoituksen hintaan, sijoittajien laskelmiin ja kotitalouksien tulevaisuudennäkymiin. Vielä toukokuussa kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen oli heikkoa.
Rakentamisen palautuminen ennalleen ei tapahdu hetkessä, vaan vie aikaa. Kaikki taantumat loppuvat joskus, jonka jälkeen edessä on korkeasuhdanne. Siitä on jo merkkejä. Pellervon Taloustutkimus arvioi äsken, että asuntojen kauppamäärät ja hinnat kääntyvät vielä kuluvan vuoden aikana kasvuun.
Lapissa rakentajille on löytynyt viime aikoina työtä lähinnä korjaus-, matkailu- ja teollisuus- sekä julkisesta rakentamisesta. Asuntorakentamisen romahdus ei ole ollut alalle täällä niin iso isku kuin muualla Suomessa, koska asuntoja on rakennettu Lapissa aiemminkin muuta maata vähemmän. Nopeasti kasvavan matkailun kirittämä maakunnan keskus Rovaniemi on tässä poikkeus.
Uusien asuntojen tarve ei ole kadonnut mihinkään pohjoisessakaan. Asuntokantamme vanhenee ja tulee ennen pitkää käyttöikänsä päähän. Asunnoista on jo iso pula monissa matkailukunnissa, missä asuntopula on jopa pääelinkeinon suurin kasvun este. Työvoimaa on vaikea houkutella, jos sille ei löydy kattoa pään päälle.
Nousukauteen on syytä valmistautua ajoissa. Asuntorakentaminen elpyy, kun asuntojen kysyntä kasvaa. Kun kysyntä kasvaa, tarvitaan tarjontaa. Jos sitä ei ole olemassa, kysyntäkin hiipuu – ja sitä myöten kunnan veto- ja elinvoima.
Tekstiä korjattu (2.7.): Rovaniemellä rakenteilla oleva kerrostalo on yksi harvoista Lapin kerrostalotyömaista, muttei ainoa. Vastaava löytyy ainakin Kittilästä.
Rakennusalan työllisten määrä on laskenut parin vuoden ajan. Ala työllisti 2022 lähes 185 000 ja vielä viime vuonna reilut 182 000 henkilöä. Tänä vuonna luku on ollut noin 165 000. Pahimmillaan yli viidesosa rakentajista on ollut joko työttömänä tai lomautettuna. Rakennusalan työttömyysaste nousi keväällä yli kymmeneen prosenttiin ja moni rakentaja on vaihtanut alaa – osa todennäköisesti pysyvästi. Tästä voi tulla rakennusalan kasvun pahin este.