PAUKKUPAKKASET: Pak­ka­nen alkaa ki­ris­tyä vii­kon­lop­pua vasten – it­se­näi­syys­päi­vä­nä hä­tyy­tel­lään monin paikoin -35:tä astetta

RAVINTOLARAJOITUKSET: Ro­va­nie­mel­lä tiu­kem­mat ra­vin­to­la­ra­joi­tuk­set vii­kon­lo­pus­ta alkaen – ko­ronapas­sil­la ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­se nou­dat­taa

Mainos : Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Lapin Kansan joulun ti­laus­tar­jouk­siin tästä.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ra­ken­nut­ta­jal­la on pää­vas­tuu uu­dis­ra­ken­ta­mi­sen laa­dus­ta

Kirjoittajan mukaan kaupunki uudistuu rakennus kerrallaan, minkä vuoksi jokainen rakentamispäätös on merkityksellinen. Kuvassa Kauppayhtiön kiinteistöjä Rovaniemen Valtakadulla.
Kirjoittajan mukaan kaupunki uudistuu rakennus kerrallaan, minkä vuoksi jokainen rakentamispäätös on merkityksellinen. Kuvassa Kauppayhtiön kiinteistöjä Rovaniemen Valtakadulla.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Henri Ramberg esitti Uudessa Rovaniemessä 29.9., että Rovaniemelle perustettaisiin kaupunkikuvatoimikunta, joka ohjaisi kaupungin keskustan kehittämistä kohti arkkitehtonista kaupunkisuunnittelua ja varmistaisi kiinteistöjen kehittämisen kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot huomioiden. Tavoite on erinomainen.

Työryhmiä kaupungilla jo onkin. Vuonna 2008 perustetun kaupunkikuvatyöryhmän tehtävä on käsitellä merkittävien rakennushankkeiden julkisivujen ja muiden hankkeiden sopivuutta kaupunkikuvaan ja kaupunkitilan kokonaisuuteen. Työryhmässä toimivat rakennustarkastaja (pj), kaavoituspäällikkö, kaupunginarkkitehti, luottamushenkilöiden edustajana ympäristölautakunnan puheenjohtaja ja ulkopuolisina asiantuntijoina arkkitehdit Pave Mikkonen (Oulu) ja Pia Ilonen (Helsinki).

Kiinteistöjen omistaminen on pohjimmiltaan rakennussuojelua. Rakennusten kuntoa on seurattava jatkuvasti, jotta huolto- ja korjaustoimenpiteet tehdään ajallaan eikä korjausvelka yllätä. Rovaniemellä rakennussuojelusta vastaava viranomaistaho on kaavoitusosasto, joka saa asiantuntija-avun Lapin Maakuntamuseosta ja Museovirastolta.

Kiinteistöjen omistaminen on pohjimmiltaan rakennussuojelua. Rakennusten kuntoa on seurattava jatkuvasti, jotta huolto- ja korjaustoimenpiteet tehdään ajallaan eikä korjausvelka yllätä.

Jo lain mukaan uudisrakentamisessa suurin vastuu laadusta on rakennuttajalla eli hankkeeseen ryhtyvällä. Mitkä ovat liiketoiminnan arvot? Tingitäänkö kokonaisvaltaisen suunnitteluosaamisen edellytykset olemattomiin vai ymmärretäänkö rakennukset kestohyödykkeinä, joiden elinkaarikustannukset ja jälleenmyyntiarvo määrittyvät ennen rakentamista? Osaava suunnittelu nostaa todennäköisyyttä, että rakennuksessa laulellaan vielä 2080-luvulla.

Suunnittelun tärkein resurssi on aika. Mikään toimikunta tai työryhmä ei voi tätä korjata: kiireellä suunniteltu on huonommin toteutettu, asukasvaihtuvuus on suurta ja kun resurssien allokointi ontuu, on hintalaatu-suhteet pielessä. Raaka-aineiden hinnat nousevat – kiertotalouden periaatteita noudattavan rakennuksen arvo ei muutu negatiiviseksi. Nykyinen laki sallii omakotitalon rakenteiden mitoitusiäksi 50 vuotta! Perinnöksi rakennusjätettä, ellei kiertotalouden periaatteita omaksuta.

Keisari Augustuksen aikalainen, arkkitehti Vitruvius, määritteli rakennukselle kolme päämäärää: 1) venustas eli kauneus, 2) firmitas eli kestävyys ja 3) utilitas eli käyttökelpoisuus. Rakennushankkeita on kahdenlaisia: minimitason suorituksia, joiden hoivaksi lait on laadittu ja toisaalta odotukset ylittäviä. Jos olisi vain jälkimmäisiä, sääntely olisi tarpeetonta.

Tulevaisuuden kaupunki rakennetaan tänään. Laatua luova suunnittelu alkaa lain määrittelemältä minimitasolta. Uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain neljä päätavoitetta ovat: hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen. Sivistyneet rakennuttajat huomioivat nämä jo nyt ja jalostavat osaamistaan.

Maankäytön suunnittelujärjestelmä rakentuu tarkentuvan suunnittelukäsityksen varaan: yleiskaavan tehtävä on jalkauttaa strategiset tavoitteet eli osoittaa kehityksen suunta, asemakaavan ohjata rakentamisen määrää ja laatua kaavamääräysten, rakentamistapaohjeen ja kaupungin rakennusjärjestyksen kautta. Rakennussuunnitteluvaihe ratkaisee ulkonäön mutta erityisesti asukasvaihtuvuuden ja elinkaarikustannukset eli vastikkeen suuruuden.

Rakennussuunnitteluvaihe ratkaisee ulkonäön mutta erityisesti asukasvaihtuvuuden ja elinkaarikustannukset eli vastikkeen suuruuden.

Kaupunki uudistuu rakennus kerrallaan, siksi jokainen rakentamispäätös on merkityksellinen. Toimittaja Veera Vasara kirjoitti 22.9. Kauppayhtiön kaavamuutoksesta ja pelkäsi rovaniemeläistyylisten elementtikerrostalojen invaasiota. Tämä torjutaan asemakaavamääräyksillä ja rakennustapaohjeen materiaalimääräyksillä. Lisäksi hankkeeseen ryhtyvän tulee varmistaa suunnittelijoiden pätevyys, sillä pula osaavista suunnittelijoista on totta. Asiantuntijat kun hakeutuvat organisaatioihin joissa toimitaan nykytiedon ja -vaatimusten mukaisesti.

Viihtyisä kaupunki kasvaa ja kukoistaa. Kaupunkisuunnittelu on kokonaisuuden hallintaa, optimointia ja itsensä rahoittava investointi, sillä vipuvaikutukset elin- ja pitovoimaan ovat kiistattomat. Resurssiviisaus alkaisi, kun uusien asuinalueiden kaavatalous olisi kunnossa, jolloin vaaroja tarvitsisi murskata vähemmän katujen pohjiksi. Myös veden hinta saataisiin lasku-uralle jo olemassa olevan verkoston hyötysuhdetta eli käyttäjämääriä nostamalla.

Kaupunkisuunnittelu on johtamis-, organisaatio- ja resurssikysymys.

Sipi HintsanenKaupunginarkkitehti, kaupunkikuvatyöryhmän jäsen, Rovaniemen kaupunki