pääkirjoitus: Kir­kol­la on edessä vai­kei­ta va­lin­to­ja seinien ja pal­ve­lu­jen välillä

vaalikone: Lapin Kansan vaa­li­ko­ne on nyt auki – Löydä it­sel­le­si sopiva ehdokas

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Puolet lap­pi­lai­sis­ta pääsi lää­kä­riin vii­kos­sa – huonoin tilanne on Poh­jois-Poh­jan­maal­la

Yli viidennes suomalaisista joutui odottamaan kiireettömään avosairaanhoidon lääkäriin pääsyä kahdesta viikosta kuukauteen ja hieman alle viidennes yli kuukauden.

Helsinki

Puolet lappilaisista tänä keväänä kiireettömän avosairaanhoidon lääkäriin viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportti. Kahdesta viikosta kuukauteen joutuu odottamaan 27 prosenttia ja 11 prosenttia yli kuukauden.

Lappilaisten tilanne on hitusen parempi kuin suomalaisten keskimäärin, sillä suomalaisista 49 prosenttia pääsi hoitoon kahden viikon kuluessa. Viime vuoden syksyllä lääkärikäynnille pääsi alle viikossa vielä noin 60 prosenttia ihmisistä.

Tänä keväänä alle kahdessa viikossa lääkäriin pääsi jo hieman yli 60 prosenttia. Yli viidennes (22 %) joutui odottamaan kahdesta viikosta kuukauteen ja hieman alle viidennes yli kuukauden.

Hoitojonojen piteneminen johtuu THL kehittämispäällikkö Kaisa Möllärin mukaan useista eri syistä. Taustalla on esimerkiksi vuoden alussa tehty sote-uudistus.

– Tämä oli suuri muutos, joka näkyy myös hoitoon pääsyssä, Mölläri sanoo STT:n haastattelussa.

Kaikki eivät mene enää suoraan lääkäriin

Yksi merkittävä syy lääkäriin pääsemisen hidastumisessa on Möllärin mukaan myös terveydenhuollon toimintatavan muutos.

– On menty vuodesta 2021 lähtien kohti tiimimallia, jossa hoitaja ottaa asiakkaan ensin vastaan joko digitaalisesti tai puhelimitse. Kaikki eivät mene enää suoraan lääkäriin.

Ihmiset pääsevät THL raportin mukaan selvästi nopeammin sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle kuin lääkäriin. Noin 90 prosenttia käynneistä sairaan- ja terveydenhoitajan luona toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Lääkärikäynnit ovat muuttuneet Möllärin mukaan samalla enemmän konsultoiviksi. Vuonna 2018 fyysisiä lääkärikäyntejä oli vielä noin 3,5 miljoonaa, kun viime vuonna niitä oli enää vain noin 2,5 miljoonaa. Samalla lääkäreiden tekemät konsultaatiot muiden ammattihenkilöiden kanssa olivat kasvaneet noin 1,5 miljoonaan.

Lääkäriin pääsemisen hidastumisessa ovat Möllärin mukaan taustalla myös terveydenhuollon resurssien puute, potilasmäärät ja muutokset potilasjärjestelmissä.

Tilanne on huonoin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella

Avosairaanhoidon kiireettömien lääkärikäyntien odotusajoissa on eroja eri aluehallintovirastojen (avi) alueiden välillä.

Esimerkiksi Etelä-Suomen avin alueella noin 54 prosenttia pääsi tänä keväänä alle viikossa lääkäriin hoidon tarpeen arvioinnista, kun taas Lounais-Suomen avin alueella pääsi lääkäriin samassa ajassa vain hieman yli 40 prosenttia.

Erojen taustalla voivat Möllärin mukaan olla alueiden erilaiset väestöpohjat.

– Väestöllä on erilaisia tarpeita, ja toisilla alueilla on käyttäjiä enemmän, Mölläri sanoo.

Hoitoon pääsyä odotettiin eniten Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Pohjois-Suomen avin alueella. Siellä vain reilu kolmannes pääsi avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kaksi viikkoa tai sitä pitempään joutui Pohjois-Suomen avin alueella odottamaan yli puolet. Viisi prosenttia joutui odottamaan lääkäriin pääsyä yli kolme kuukautta.

Pohjois-Suomen avin tilanne on ollut Möllärin mukaan THL:n tiedossa. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miksi juuri tämän alueen tilanne on muita huonompi.

– Sitä joutuu varmaan kysymään suoraan heiltä itseltään.

Pitkät jonot kiireettömään hammaslääkäriin

Lapissa hammashoitoon pääsee ripeämmin kuin muualla maassa. Lapin aluehallintoviraston alueella 96 prosenttia pääsi hammaslääkärin kiireettömälle käynnille kolmen kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Koko maan vastaava luku oli 82 prosenttia.

Kolmen kuukauden sisällä toteutuneiden käyntien välillä oli eroa aluehallintovirastojen välillä Lapin 96 prosentista Lounais-Suomen 75 prosenttiin. Eniten yli puolen vuoden odotusaikoja oli Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Länsi-Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueilla.

Noin viisi prosenttia joutui kuitenkin odottamaan yli puoli vuotta kiireettömään hammaslääkäriin pääsemistä. Hammashuollossa on ollut Möllärin mukaan jo aikaisemmin pitkiä jonoja. Vaikka hoitovelkaa on korjattu, tilanteessa on yhä hoitamista.

– Itse näen hoitoon pääsyn tilanteen huonompana tuolla suun terveydenhuollon puolella, Mölläri sanoo.

THL on koostanut raportin sen Avohilmo-hoitoilmoitusjärjestelmästä saaduilla tiedoilla.

25.5. klo 9.52 päivitetty juttu Lapin tiedoilla.