Pääkirjoitus

Puola lisää ra­ja­tar­kas­tuk­sia – eikö Schen­gen-alueen vapaa liik­ku­vuus sit­ten­kään toimi?

Puola aloitti maanantaina väliaikaiset rajatarkastukset Saksan ja Liettuan vastaisilla rajoillaan estääkseen laittoman maahantulon.

Puola on EU-maa ja EU:n Schengen-alueen sisällä rajatarkastuksia ei alun perin ole sallittu, mutta tälläkin hetkellä niitä on käytössä noin kymmenellä maalla. Tämä on mahdollista siksi, että jäsenmaat voivat ottaa tai palauttaa sisärajavalvonnan käyttöön poikkeustilanteissa.

EU:n sisärajatarkastuksien perusteiksi käyvät laittoman maahantulon lisäksi muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin uhka, ihmissalakuljetus tai tulomaan vastaanottopalveluihin kohdistuva paine.

Syyskuussa 2015 tulli, rajavartiosto ja poliisi keräsivät valtakunnanrajalta Suomeen tulleita rekisteröimättömiä maahantulijoita Torniossa odottamaan kuljetusta järjestelykeskukseen.
Syyskuussa 2015 tulli, rajavartiosto ja poliisi keräsivät valtakunnanrajalta Suomeen tulleita rekisteröimättömiä maahantulijoita Torniossa odottamaan kuljetusta järjestelykeskukseen.
Kuva: Arkisto/Sari Pelttari-Heikka

EU tarkisti Schengenin sääntöjä vuonna 2024. Entinen sääntö sisärajatarkistusten kuuden kuukauden enimmäisajasta muutettiin kahteen vuoteen. Tämän jälkeenkin voi rajatarkastuksia jatkaa kuudella kuukaudella vakavissa tilanteissa.

Oikeusoppineet pelkäävät, että rajatarkistuksien ketjutuksista tulee pysyvä toimintapa. Toisaalta he eivät silti usko siihen, että Euroopassa palattaisiin tiukkaan rajakontrolliin, vaikka vapaan liikkuvuuden tulevaisuus Euroopassa on jossain määrin ulkoisten voimien armoilla (LK 7.7.2025).

Puolan päätös rajatarkastuksista ei ole yllättävä. Laittomassa tai hallitsemattomassa maahantulossa maahan pyrkivien aikeet voivat olla arvoitus. Lisäksi se, mihin tulijat majoitetaan, vaatii suunnittelua ja monen viranomaisen tiedonvaihtoa. Kun tulijoita on paljon, paine kasvaa.

Suomellakin on kokemusta hallitsemattomasta maahantulosta. Vuonna 2015 "maailman rauhallisimmalla rajalla" eli Tornion ja Haaparannan välillä alkoi näkyä Irakin kriisi. Sodan seurauksena länsirajalle kerääntyi runsain määrin irakilaisia nuoria miehiä. He olivat saapuneet Tanskan kautta Ruotsiin, josta edelleen pohjoiseen ja Suomeen. Tulijat jatkoivat Kemiin, jossa turvapaikanhakijat pystyivät jättämään hakemuksensa poliisiasemalle. Kemin poliisilaitoksen ulkopuolella yöpyi ihmisiä välillä taivasalla.

Tilanne saatiin hallintaan, kun Valtioneuvosto päätti järjestelykeskuksen perustamisesta Tornioon. Syyskuussa 2015 avattu järjestelykeskus kirjasi tulijat, jotka kuljetettiin sen jälkeen edelleen vastaanottokeskuksiin. Tornion järjestelykeskuksen kautta kulki 16 582 turvapaikanhakijaa.

Kaikkiaan Suomeen tuli yhteensä 32 476, mutta Ruotsiin jopa 160 000 turvapaikanhakijaa Irakin kriisin myötä. Silloinen Ruotsin pääministeri Stefan Löfven yllättyi kuultuaan, ettei Ruotsissa tiedetä, keitä maahan tulevat ovat. Sitten Tanskan rajalla alettiin tehdä rajatarkastuksia, mikä rauhoitti liikenteen pohjoisessakin. Ruotsi myös kiristi turvapaikkahaun ehtoja Irakin kriisin seurauksena.

Osa lappilaisista rajan asukkaista ei pidä tiukasta rajavalvonnasta, mikä nähtiin varsinkin pitkittyneen koronakriisin aikana länsirajalla. Arjen asiointi hankaloitui etenkin, jos lähisukulaisia oli toisella puolella valtakunnanrajaa. Työssäkäyntimatkakin rajan yli hidastui.

Rajatarkastuksia voidaan silti jatkossakin joutua tekemään meistä riippumattomien uhkien takia. Viimeksi mittavampia rajatarkastuksia tehtiin vuonna 2023 USA:n edellisen presidentin Joe Bidenin Helsingin-vierailun vuoksi.

Sitä paitsi, toisin kuin luullaan, viranomaiset saavat pysäyttää maarajallakin kulkijat EU:n sisäraja-statuksesta riippumatta. Jos tullivirkailija epäilee henkilöä salakuljetuksesta, henkilön saa tarkastaa. Asiasta on ennakkotapaus jo 1990-luvun puolivälistä, kun EU:n tuomioistuin ratkaisi Etelä-Ruotsissa tarkistuksesta valittaneen henkilön asian viranomaisten eduksi.

Schengen-sopimuksella on hyvä tarkoitus, mutta kriiseissä on ollut hyödyllistä, että jäsenvaltiot ovat itse saaneet päättää, mitä tehdä rajalla. Vapaa liikkuvuus ei ole "maan etu" kaikissa tilanteissa.

P.S.

Schengenin säännöstön tarkoituksena on helpottaa henkilöiden vapaata liikkumista Euroopan unionin alueella. Käytännössä se tarkoittaa, että rajatarkastukset EU:n sisärajoilla on poistettu niin maarajoilla, satamissa kuin lentokentilläkin. Matkustajalla pitää kuitenkin pyydettäessä olla esittää voimassa oleva matkustusasiakirja – passi tai uudenmallinen henkilökortti.

Henkilöiden oikeus liikkua ja oleskella vapaasti Euroopan unionissa on EU:n kansalaisuuden keskeinen periaate. Schengen-aluetta pidetään laajalti yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä saavutuksista.

Toisaalta Torniossa rajalla viranomainen on kuullut myös kehuja, jos auto on pysäytetty. Tarkastamista on pidetty hyvänä, turvallisuutta lisäävänä asiana. Siihen tarkistus myös tähtää.