Suomen Nato-ratkaisu on valmis hyvissä ajoin ennen kesäkuista Nato-huippukokousta, sanoi presidentti Sauli Niinistö Ylelle. Kokous pidetään kesäkuun lopussa Madridissa.
Myös Helsingin Sanomille Niinistö totesi, että Nato-päätös tehdään ennen kesää. Hän totesi HS:lle toivovansa, että eduskunta käsittelee selonteon ripeästi. Presidentti sanoi, että asiassa ei kannata aikailla.
Syy on Niinistön mukaan muun muassa se, että Suomesta on pikku hiljaa muodostumassa kansainvälisessä keskustelussa Ukrainan ohelle ikään kuin sivunäyttämö.
Keskustelussa nostetaan Suomen ja Ruotsin "kohtalo" kansainvälisen politiikan osaksi, Niinistö sanoi.
Omaa Nato-kantaansa presidentti ei kummallekaan medialle vielä avannut.
Haavisto: Venäjä osoittanut, ettei se kunnioita naapureidensa suvereniteettia
Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden, sanoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tiedotustilaisuudessa.
Venäjän sodalla on pitkäkestoisia vaikutuksia myös Suomen turvallisuusympäristöön. Haaviston mukaan Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita naapureidensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Suomi myös jatkaa yhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa. Haavisto sanoo pitävänsä tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi tekisivät turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa samansuuntaisesti. Molemmat maat kuitenkin tekevät ratkaisunsa itsenäisesti, hän painotti.
Haavisto sanoi, että Nato-jäsenyyden ratkaisujen tarkastelu on käynnissä tällä hetkellä.
Hallitus antoi eduskunnalle tänään turvallisuusselonteon, jolla selvitetään eduskunnan tahto Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon. Varsinaisia päätöksiä on luvassa vasta myöhemmin keväällä.
Tutkija: Turvallisuusselonteossa poikkeuksellisen suoraa puhetta
Keskiviikkona julkaistu turvallisuusselonteko sisälsi poikkeuksellisen suoraa puhetta, sanoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu STT:lle.
– Siinä oli poikkeuksellisen suoraa puhetta, jos vertaa siihen, mitä suomalaisilta strategiadokumenteilta on yleensä nähty. Ei pyöristelty kulmia, hän sanoi.
Raportti ei suoraan ottanut kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Pesu kuitenkin arvioi, että raportista paistoi epäsuorasti läpi suositus jäsenyydelle.
– Esille tuotiin muita vaihtoehtoja, kuten puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Samalla kuitenkin nostettiin esille, että se ei ole Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva ratkaisu, Pesu sanoi.
– Tällaisia oli ripoteltu sinne tänne osaksi tarinaa, joka johti lopulta sen pihviin eli Nato-analyysiin, hän lisäsi.
Epäsuoraan suositukseen viittasi Pesun mukaan myös raportin viesti siitä, että Suomi ei voi jäädä paikoilleen, vaan sen on tehtävä valinta.
– Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen, selonteossa muun muassa todettiin.
Myös raportin Venäjää koskevia osuuksia Pesu pitää suorina. Raportissa muun muassa todettiin, että Venäjän hyökkäyksellä on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Samalla todettiin, että Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.
Ylipäätään Pesu kokee Venäjään liittyneen keskustelun muuttuneen kevään aikana paljon.
– Puhutaan esimerkiksi peruuttamattomista muutoksista Venäjän kanssa. Se on kielenkäyttöä, jota ei ole nähty vuosikymmeniin. Pitää mennä melkein sotavuosiin asti, hän sanoo.
Oma puolustuskyky kivijalka
Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi, että johtopäätösten aika lähestyy. Hän painotti, että Suomen oma vahva puolustuskyky on aina kansallisen turvallisuuden kivijalka. Mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi hänestä se, että puolustuskyky vahvistuisi merkittävästi nykyisestä, kun Suomi olisi osa yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.
Kaikkonen korostaa kuitenkin, että Nato-jäsenyydessä ei ole olemassa eri jäsenkategorioita, saati kevytversioita. Maa on joko jäsen tai ei ole.
Ei kantaa jäsenyyteen
Turvallisuusselonteko arvioi mahdollisen jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Se käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lisäksi muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Selvitys ei ota suoraa kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei.
Valtionjohto voisi halutessaan tehdä päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta ilman monipolvista eduskuntaprosessiakin. Eduskunnan siunaus halutaan, jotta kaikilla olisi mahdollisimman hyvin tiedossa, mitä jäsenyys tarkoittaisi ja mitä riskejä siihen voisi liittyä.
Marin: Suomen ei kannata sulkea ovia Nato-ratkaisussa
Tukholmassa vieraileva pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo hallituksen pitävän tärkeänä, ettei Suomi sulje Nato-ratkaisussaan itseltään ovia, joita olisi myöhemmin tarpeen pitää auki. Suomen tarkasta roolista Natossa voidaan käydä keskustelua myös jäsenyyden alettua.
Pääministeri korosti, että esimerkiksi ulkomaisten joukkojen Nato-tukikohdat ja ydinaseet Suomen maaperällä olisivat jäsenyyden alettuakin edelleen Suomen kansallisia päätöksiä, eikä Nato edellytä jäsenyyttä hakevilta mailta mitään ehtoja tässä asiassa.
Muokattu 13.4.2022 kello 16.11: Juttua päivitetty presidentti Sauli Niinistön kommenteilla ja kuvalla.
Muokattu 13.4.2022 kello 19.08: Juttua päivitetty Matti Pesun kommenteilla.
