Pääkirjoitus

Po­si­tii­vi­nen luot­to­tie­to­re­kis­te­ri on vä­hen­tä­nyt ko­ti­ta­louk­sien yli­vel­kaan­tu­mis­ta – vaikka suunta on hyvä, ongelma ei ole ka­don­nut mi­hin­kään

Positiivinen luottotietojärjestelmä on ollut Suomessa käytössä viime keväästä lähtien, ja pian niin kutsuttuun luottotietorekisteriin siirtyvät myös taloyhtiöiden osakkaiden Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään kirjatut luottotiedot. Kyseinen järjestelmä otettiin käyttöön jo 2019, mutta vasta nyt siihen aletaan kerätä tietoa yhtiöiden kunnossapitotyöstä ja lainoista.

Tällä voi olla vaikutusta yksittäisen osakkaan lainansaantimahdollisuuksiin – esimerkiksi taloyhtiön putkiremonttilaina voi estää osakkaan autoluoton saannin (Yle 7.1.). Kyse on merkittävästä asiasta, sillä Suomessa on noin 90 000 taloyhtiöitä, joissa on yhteensä 1,5 miljoonaa osakehuoneistoa.

Asunto- tai taloyhtiölaina on tavallisin kotitalouden velkaantumisen syy.
Asunto- tai taloyhtiölaina on tavallisin kotitalouden velkaantumisen syy.

Lain mukaan luotonantajalla on paitsi oikeus myös velvollisuus tarkistaa asiakkaansa luottokelpoisuus – tulojen ja velkojen tasapaino – positiivisesta luottotietorekisteristä. Vastaava rekisteri on käytössä useimmissa EU-maissa. Sen tarkoituksena on ylivelkaantumisen ehkäiseminen.

Rekisteri on jo osoittanut toimivuutensa. Kotitalouksien ylivelkaantuminen on kääntynyt laskuun, mistä tosin voidaan kiittää myös nollakorkoajan päättymistä ja kuluttajasuojalakiin 2023 tehtyä muutosta. Se laski kulutusluottojen korkokattoa sekä kiristi luottojen markkinointia ja myöntämisehtoja.

Kotitalouksien velkaantumisaste eli velkojen suhde vuosituloihin oli korkeimmillaan keväällä 2021: 133 prosenttia. Nyt luku on reilut 120, mikä sekin on paljon, sillä vielä 2000-luvun alussa velkaantumisaste liikkui 60–70 prosentissa. Kotitalouksien koko lainakanta on reilut 140 miljardia euroa, josta kolme neljäsosaa on asunto- ja taloyhtiölainoja.

Maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua maksun rekisteröinnistä luottotietorekisteriin – kiitos uuden luottotietolain – mikä on kannustanut ihmisiä maksamaan hoitamattomia velkoja. Silti yhä noin seitsemällä prosentilla aikuisista suomalaisista on yhä maksuhäiriömerkintä.

Luottotietorekisteriä ylläpitää Verohallinto, joka saa tietonsa luoton myöntäjiltä eli pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta sekä tulojen osalta tulorekisteristä. Rekisteriin eivät päädy niin kutsutut negatiiviset luottotiedot, kuten maksuhäiriömerkinnät ja mahdolliset ulosotot.

Luottotietorekisteriin tallennettuja tietoja voivat katsella luotottajien lisäksi muutamat viranomaiset: Finanssivalvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Rahoitusvakausvirasto, Suomen pankki sekä Tilastokeskus. Sen sijaan esimerkiksi Kelalla tai vuokranantajalla ei ole asiaa rekisteriin.

Jokaisella suomalaisella on pääsy luottotietorekisteriin, mistä kukin meistä voi käydä tarkistamassa omat luottotietonsa. Rekisterissä voi myös asettaa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon, mitä tosin on hyödyntänyt vain harva kansalainen.

Valtaosa suomalaisista hoitaa laina-asiansa moitteetta, eikä tähän ole tullut muutosta korkotason nousun jälkeenkään. Esimerkiksi hoitamattomien asuntolainojen määrä ei ole kohonnut merkittävästi.

Silti on syytä tiedostaa, että ylivelkaantumisen riski on aina olemassa ja se koskee monia meistä. Työpaikan menetys, avioero, vakava sairastuminen tai vastaava, usein yllättävä elämänmuutos voi laukaista riskin ja syöstä vakaankin kotitalouden nopeasti epävakaalle pohjalle ja sen myötä maksuvaikeuksiin.

Positiivinen luottotietorekisteri tuli epäilemättä tarpeeseen, mutta se tai mikään muukaan järjestelmä ei ole taikasauva, jota heilauttamalla ylivelkaantumisen riski saadaan katoamaan. Tältä osin mikään ei ole muuttunut luottomarkkinoilla – vastuu velasta on loppupelissä edelleen velallisella.

P.S.

Suomen Lapin talvimatkailun nousu ei näy Ruotsin ja Norjan Lapissa, missä talviajan kansainvälinen turismi on yhä vähäistä. Business Finlandin keräämien tietojen mukaan Suomen Lapin markkinaosuus talviturismista on 76 prosenttia, kun Norjassa jäädään 17:ään ja Ruotsissa kuuteen prosenttiin. Sen sijaan kesämatkailussa Norjan Lappi on yhä selvä ykkönen. Sen osuus ulkomaisista kesäyöpymisistä on 77 prosenttia, kun Suomen Lapin osuus on 14 ja Ruotsin Lapin yhdeksän prosenttia. Tältä pohjalta Lapin matkailun itselleen asettama tavoite – ympärivuotinen kansainvälinen matkailu – tuntuu vielä kaukaiselta maalilta.