Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Po­lii­tik­ko­jen tapa haalia it­sel­leen lu­kui­sia, usein etu­ris­ti­rii­tai­sia luot­ta­mus­toi­mia ei ole terve ilmiö – muutos tuntuu olevan silti monen mutkan takana

Iso osa Lapin aluevaltuutetuista hoitaa myös kotikuntansa asioita.
Iso osa Lapin aluevaltuutetuista hoitaa myös kotikuntansa asioita.
Kuva: Jussi Leinonen
Pääkirjoitus // 31.10.2023

Kukaan ei ole korvaamaton, paitsi ääniä imuroiva tähtipoliitikko puolueelleen. Tämä näkyy parhaiten eduskunnassa, jonka 200 kansanedustajasta yli puolet hoitaa päätyönsä ohessa myös kotikuntansa ja -alueensa luottamustehtäviä – toisinaan jopa yhtä aikaa.

Multitaskaus – usean asian tekeminen samanaikaisesti – nousi jälleen esiin, kun Lapin aluevaltuusto kokoontui päättämään Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistamissopimuksen jatkosta. Muutama valtuutettu vaihtoi aluevaltuuston keskeneräisen kokouksen kaupunginvaltuuston kokoukseen, mikä sattui olemaan samana päivänä.

Alue- ja kaupunginvaltuutettu Matti Henttunen (ps.) oli aamun aluevaltuustossa, siirtyi lounaan jälkeen etäyhteyden päähän Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaariin ja sieltä valtuuston kokoukseen, johon mennessä hän oli tosin katkaissut etäyhteyden seminaarin puheenjohtajan huomautettua asiasta. Kaikista kolmesta kokouksesta maksetaan kokouspalkkio.

Ilmiö on valtakunnallinen. Moni poliitikko on haalinut itselleen joko omasta tai puolueen tahdosta useita luottamustoimia, joiden hoitamista vaikeuttaa paitsi ajan puute myös tehtävien päällekkäisyys.

Osa on ratkaissut jälkimmäisen etäyhteydellä, jonka käyttäminen on ollut mahdollista korona-ajasta lähtien. Useimpien luottamuselinten kokoukset järjestetään hybridimallilla eli niihin voi osallistua joko paikan päällä tai etänä.

Multitaskaus on vastenmielinen, politiikan uskottavuutta nakertava ilmiö, johon tulisi puuttua pikimmiten. Jokaiselle luottamushenkilölle pitäisi tosin olla puuttumattakin selvää, ettei yksi henkilö voi hoitaa kahta tehtävää yhtä aikaa tai edes limittäin ainakaan täysipainoisesti, mikä lienee äänestäjien enemmistön tahto.

Osa triplapäättäjistämme toimii myös kunnan- tai aluevaltuuston/hallituksen puheenjohtajana. Muutamat ovat hoidelleet lisäksi ministerin ja puoluejohtajan pestejä.

On vaikea uskoa, että taitavin, ahkerin ja kokeneinkaan poliitikko kykenee selviytymään triplaroolistaan edes tyydyttävästi, neljästä tai viidestä toimesta puhumattakaan. Moiseen ei riitä kenenkään aika, eikä jaksaminen.

Kyse on myös vallan keskittymisestä ja vaihtumattomuudesta sekä eturistiriidoista. Jälkimmäisiä syntyy, kun poliitikko ajaa yhtä aikaa valtion, alueen ja kunnan etua.

Kaiken takana on puolue, joka tarvitsee tähtiään vaaleissa. Mitä enemmän ääniä, sitä enemmän valtaa.

Koska puolueet tuskin muuttavat tapojaan, poliitikkojen pitäisi tehdä se. Ehdokkuuksia tulisi rajata, mihin ei tunnu löytyvän tahtoa.

Ruotsissa asiat ovat toisin. Siellä järjestetään samalla kertaa kolmet vaalit, missä valitaan päättäjät valtakunnan, alueiden ja kuntien parlamenttiin. Yksi ehdokas voi olla ehdolla korkeintaan kahdessa vaalissa.

P.S.

Tutkimusten mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta vetäisi poliittisten luottamustoimien rajan kahteen tehtävään. Tosin tämä ei näy vaaleissa, missä yllättävän moni äänestäjä äänestää vaali toisensa jälkeen ehdokasta, jolla on jo ennestään turhan monta poliittista rautaa tulessa.

Potentiaaliset voittajat vetävät ihmisiä puoleensa, mikä on inhimillistä. Puolueet käyttävät tätä vaaleissa härskisti hyväkseen, eikä tähtipoliitikoillakaan ole mitään korvaamattomuuttaan vastaan – takaahan se useimmiten jatkopaikan myös päätehtävässä.